Hei, Halosen sätkynuket, hyppikää

Jani Toivola, Kenneth Liukkonen, Timo T.A. Mikkonen

Ilta-Sanomat:

Seta tyrmistyi Timo T.A. Mikkoselle: Mautonta!

Seta on tyrmistynyt mediajulkkis Timo T.A. Mikkosen homovastaisista mielipiteistä, jotka hän kirjoitti Linnan juhlista 7 päivää -lehden julkkisblogiin.

Setan varapuheenjohtaja Elina Laavi pitää surullisena ja mauttomana, että Timo T.A. Mikkonen haukkuu homoseksuaaleja kantamatta vastuuta puheistaan.

Hänen mielestään Mikkosen puheissa on kyse vähemmistön kustannuksella halveksumisesta.

- Mikkosen ja muiden homovastaiset lausunnot lisäävät kaapissa olevien nuorten tuskaa entisestään. Homonuorten tuomitseminen aiheuttaa heille pahoinvointia ja syrjintää.

"Suomi hyväksyy erilaisuutta"

Blogissaan Mikkonen kertoo ajattelevansa jo kauhulla ensi vuoden Linnan juhlien jälkeisiä otsikoita.

- Setalaiset kun ovat rynnäköineet oikein ryminällä kaapeistaan "viimeinen pari uunista ulos" -meiningillä. Uuden kumppanin saalistus, tai ainakin kokeilu, ei jätä ketään kylmäksi, kirjoittaa Mikkonen.

- Voi olla, että toisen vuosikurssin kadeteille joudutaan antamaan uudet tanssi- ja itsepuolustusohjeet parkettitaisteluihin, hän jatkaa.

Mikkonen povaa, että Setan edustus nousee ensi vuoden Linnan juhlissa yli 100 prosenttiin.

Setan Laavi sen sijaan pitää hienona, että juontaja Jani Toivola ja Mr. Gay Finland Kenneth Liukkonen marssivat yhdessä Linnaan jo tänä vuonna.

- Tuntuu, että tänä syksynä Suomi on siirtynyt uuteen aikaan ja pystyy hyväksymään erilaisuutta. Ihmisten ei tarvitse piilotella seksuaalisuuttaan, vaan he voivat kokea tulla hyväksytyiksi.

MTV3:

Presidentti Halonen näytti kumpaakin peukkua Jani Toivolalle

07.12.2010 12:52

Tasavallan presidentti oli harvinaisen vallattomalla päällä Linnan juhlien kättelyssä.

Seksuaalivähemmistöjen puolesta avoimesti syksyn aikana puhunut ja kirkostakin kohutun Homoillan jälkeen eronnut media-alan monitoimimies Jani Toivola yllättyi Linnan juhlien kättelyn aikana.

Presidentti Halonen intoutui vaihtamaan usean sanan Toivolan kanssa ja teki lopuksi vielä erikoisen eleen.

– Hän rupesi erittäin tuttavalliseksi kättelyssä. Mietin siinä vielä, että onko hän erehtynyt henkilöstä. Kättelyn lopuksi hän vielä näytti minulle kummallakin kädellä peukkua. Se kyllä vähän yllätti, Toivola kertoi jatkoilla MTV3.fin Viihdeuutisille.

Presidentti Halonen on itsekin puhunut seksuaalivähemmistöjen puolesta ja ollut itsekin Setan puheenjohtajana.

– Olen tavannut presidenttiä myös tasa-arvoa käsittelevissä seminaareissa syksyn aikana, joten emme olleet kuitenkaan aivan vieraita toisillemme, Toivola sanoo.

(MTV3–ANN-MARI LEINONEN)

Ilta-Sanomat:

Leena Sarven homokommentit raivostuttivat

IS:n lukijat ovat ällistyneitä tyylikonsultti Leena Sarven kommenteista, joiden mukaan nais- ja miesparit eivät saisi tanssia Linnan juhlissa.

Tyylikonsultti Leena Sarvi paheksui Linnan juhlissa tanssineita homoja Voice-radion lähetyksessä tiistaina.

- Olisiko sitten kumminkin voinut jättää poikaparit ja tyttöparit pyörähtelemättä keskenään siellä tanssilattialla? Että vähän kunnioitusta, hän sanoi.

IS:n lukijat raivostuivat tyylikonsultille ja pitivät tämän näkemyksiä vanhanaikaisina.

- Miksi partnereiden pitäisi jättää tanssimatta, esimerkiksi Pirkko Saision ja rouvansa? Tai miksi sinkkupojat eivät saisi etsiä seuraa kuten heteropojat? Herää jo Leena, keskiaika meni jo, Nykyaikaa-nimimerkki kirjoitti.

Joidenkin mielestä Sarvi ei kommenttiensa puolesta kunnioita presidentin valintoja.

- Sarvi voisi itse olla esimerkkinä ja osoittaa kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan, ja kunnioittaa myös presidentin valintoja! nimimerkki Kaikkea sitä kuulee sanoi.

- Sarvi on siis sitä mieltä että homo- ja lesboparit ovat niin kauan tasaveroisia, kunhan he eivät julkisesti käyttäydy kuten kuka tahansa heteropari? Herätys kirjoitti.

Lukijoiden keskuudessa oli kuitenkin myös niitä, jotka olivat tyylikonsultin kanssa samoilla linjoilla.

- Suurkiitos Leenalle mielestäni suomalaisen enemmistön mielipiteen julkituomisesta, Hetero-nimimerkki kirjoitti.

Idiootit eivät tajua, että esimerkiksi jonkun homojen keskinäisen kauneuskilpailun (Mr. Gay Finland) voittajan kutsuminen presidentinlinnaan voidaan aivan aiheellisesti nähdä normaalien ihmisten tahallisena provosoimisena Setan puheenjohtajana aikoinaan toimineen tasavallan presidentin taholta.

Samoin peukaloiden nostaminen pystyyn kaksin käsin jonkun mulattihomon edessä, joka on kutsuttu presidentinlinnaan pelkästään rotunsa ja homoutensa vuoksi, on niin ikään täysin aiheellisesti nähtävissä tasavallan presidentin tahalliseksi pyrkimykseksi ärsyttää normaaleja ihmisiä.

Halonen vittuilee tavallisille suomalaisille. Halonen haluaa hieroa paskaa ihmisten silmiin.

Tämän jälkeen Halosen aivottomat pelinappulat ja sätkynuket ihmettelevät, kun ihmiset eivät tykkää tuollaisesta tahallisesta ärsyttämisestä.

Halonen on samanlainen tavallisia suomalaisia vihaava ammattivittuilija kuin kommunisti Katarina Lillqvist, joka pari vuotta sitten trollasi ihmisiä esittämällä nukketeatterianimaatiossaan Mannerheimin korsettiin pukeutuvana ja perseeseen nussittuna homona.

Silloinkin reaktiot olivat samanlaisia kuin nyt. Ensin jotkut ärsyyntyivät tästä tahallisesta ja täysin laskelmoidusta provokaatiosta, sitten taistolaisten Agitprop-jengi tuomitsi tämän ärsyyntymisen vaatimalla "suvaitsevuutta" kuorossa huutaen.

Nyt on meneillään sama ruljanssi, sama mediakampanja.

Halonen vittuilee ihmisille kutsumalla presidentinlinnaan Mr. Gay Finland -nimisen homokilpailun voittajan ja monikulttuurisuusideologian mannekiinina useiden vuosien ajan mediassa hilluneen mulattihomon. Nämä molemmat homot ovat viime aikoina julkisuudessa vaatineet ev.-lut. kirkkoa vihkimään homopareja. Halonen kutsui heidät molemmat presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle näyttääkseen tukensa heidän vaatimuksilleen ja yleisesti heidän edustamalleen monikulttuurisuus- ja suvaitsevuusideologialle. Halonen vittuilee normaaleille ihmisille kannattamalla homoparien kirkkohäitä ja käyttää näitä kahta julkkishomoa välikappaleinaan tämän agendansa ajamiseksi.

Kun näiden turhien homojulkkisten hilluminen presidentinlinnassa provosoi ihmisiä esittämään kriittisiä mielipiteitä (ks. Leena Sarven ja Timo T.A. Mikkosen kommentit), suvaitsevuudellaan ylpeilevät kukkahattutädit rientävät huutamaan moraalisaarnoja, tuomitsemaan tavisjunttien tyhmyyden, ahdasmielisyyden ja taantumuksellisuuden. Kaikki menee juuri kuten Halonen suunnitteli. Moraalista paheksuntaa säteilevät kukkahattutädit ovat pelkkiä Halosen sätkynukkeja, jotka tanssivat mediassa aivan hänen pillinsä mukaan.

Mitä on sivistyneistö

Jukka Hankamäki:

Sivistyneistöllä on totuttu tarkoittamaan sellaisia ihmisiä, jotka osoittavat sivistyneisyytensä olemalla mukavia, kaikille ystävällisiä ja kohteliaita ja yleensä myös aiheettoman optimistisia. Tämä saattaa tuottaa vaikutelman myös tietystä epätodellisuudentajuisuudesta. Sen vuoksi akateemisille professoreille usein naureskellaan, ja heitä pidetään hämähäkinseittien verkottamina kipsipäinä – tietysti kaikella kunnioituksella, sillä onhan myös ihanteellisuudella tietty viehätyksensä, kunhan se myönnetään omaksi maailmakseen, josta ei tarvitse paljoa välittää. ”Juu, juu”, sanotaan, ja niin marxismin kuin monikulttuurisuudenkin ajatusvirheet hyväksytään, kunhan ne pysyvät yliopiston seinien sisäpuolella: kirjojen ja kansien välissä. Sillä täytyyhän hulluille olla mieliksi.

Mutta aina ne eivät pysy vaan leviävät yhteiskunnan vainioille. Jos ajatukset ovat toteuttamiskelvottomia, ovat yhteiskunnan perusrakenteet vaarassa. Silloin taas on esitettävä kritiikkiä. Todelliseksi sivistyneistöksi osoittautuvatkin tällöin juuri ne tahot, jotka ovat pitäneet jalkansa maassa ja joilla ei ole kallossaan runsain mitoin ohutta yläpilveä. Ongelma on, että kriitikon roolissa on vaikea olla mukava, ystävällinen ja kaikille kohtelias. Aina voi tulla loukanneeksi joidenkin tunteita, useimmiten kuitenkin myös heidän omaksi hyväkseen. Kuten sananlasku sanoo: on vaikea kulkea väkijoukon halki soihtua kantaen polttamatta jonkun partaa.

Sen sijaan näennäissivistyneen sopeutujan täytyy olla sievä ja lievä. ”Sivistyneisyyden” velvoittamana hän ei saisi esittää kärkeviä mielipiteitä eikä tulkintoja, ja varsinkaan hän ei saisi pahoittaa kenenkään mieltä edes silloin, kun siihen olisi kaikki syy. ”Sivistyneen” odotetaan kohtelevan muita ihmisiä aivan niin kuin muut ihmiset haluavat kohdella ”sivistynyttä”: eihän kuolevalle kerrota totuutta hänen tilastaan.

Miksi sitten sivistynyttä sopeutujaa kohdellaan kuin uutta jumalaa ja todella sivistyneet kriitikot halutaan vetää hirteen? Vastaus löytyy valtasuhteesta. Totuus on, että akateemisen ihmisen sivistäminen on häneen kohdistuva hallintaprosessi. Yliopistossa ihminen sopeutetaan. Koko kymmenvuotinen koulutus ei suinkaan tähtää itsenäisesti ajattelevan yksilön luomiseen vaan ihmisen mukauttamiseen ja sopeuttamiseen: ensin tieteen pragmaattisiin normeihin (jotka usein ovat laumahenkisiä ja korostavat ”tiedeyhteisön hyväksymistä”) ja sitten myös poliittisiin normeihin, joiden kautta tiede palvelee yhteiskunnan suunnittelua ja ohjausta. Tällä tavoin sivistetystä ihmisestä tulee vastoin tahtoaan hallittu akateeminen pelle.

Joillekin kuvatunlainen rooli sopii. He ovat joko liian yksinkertaisia oivaltaakseen, kuinka heitä hallitaan sovinnaisuuden normeilla, tai sitten he ovat tarpeeksi ovelia käyttääkseen tilaisuutta hyväkseen ja edistääkseen uraansa ottamalla kaiken irti tuosta kahleisiin joutumisestaan. Ensin mainitut eivät ole kovin lahjakkaita, eikä heistä koskaan tule henkisesti itsenäisiä ihmisiä. Viimeksi mainitut puolestaan ovat itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, jotka suostuvat mihin tahansa pyrkiessään edistämään omaa etuaan.

Heidän lisäkseen on sitten sopeutumattomia yksilöitä, joista tulee itsenäisiä tieteenharjoittajia, ja useimmat heistä ovat filosofeja. Suurimmasta osasta filosofiaa opiskelleista ei tosin koskaan tule filosofeja vaan juuri noita ensin mainitsemiani tyyppejä. Filosofeja eli itsenäisiä ajattelijoita voi sen sijaan tulla miltä tieteenalalta tahansa, kunhan he eivät putoa tuohon ”sivistyneistöä” varten kaivettuun kuoppaan, jossa heiltä vaaditaan sopeutumista, mukautumista ja kohteliaisuutta kaiken sosiaalisen verkostoitumisen lisäksi.

Jussi Halla-aho on juuri sellainen henkilö, joka ei ole verkostoitunut, sopeutunut eikä mukautunut. Hän on päättänyt itse kirjoitustensa aiheista ja siitä, mihin analyysien pohjalta on perusteltua päätyä. Siksi hänellä ei ole sijaa majatalossa, aivan kuten ei minullakaan. Koska olen myös itse esittänyt melkein kaikista yhteiskunnallisista puheenaiheista omat lahjomattomat analyysini, olen henkipatto yliopistoyhteisön piirissä, ja tie yliopistovirkoihin näyttää olevan tukossa.

Mutta poliittisille vallankäyttäjille pelkkä sulkeminen akateemisen yhteisön ulkopuolelle ei riitä. He haluavat lynkata toisinajattelijat perusteellisesti myös muualla yhteiskunnassa. Miksi?

Jos asiaa ajatellaan valtapolitiikan kannalta, korkeasti koulutettu tieteenharjoittaja on poliittiselle vallalle suuri uhka. Hänhän voi paljastaa toisten ihmisten valheet. Siksi tämä ihminen on haastettava oikeuteen ja pantava vankilaan, aivan niin kuin Jussi Halla-aholle uhataan nyt tehdä. Ja kyseessä on sentään akateeminen tohtori, jonka taidoista ja arvostelukyvystä antaa kuvaa se, että hänen väitöskirjansakin on hyväksytty kiitettävällä arvosanalla. Mahtaako tämä olla ihan oikein? Eikö syyttäjiä ja tuomareita lainkaan huimaa?

Senaatintori: Hiljaisuus, sairaala-alue!

Jussi Halla-ahoa vastaan suunnattu oikeudenkäynti on muistutus siitä, kuinka tyhmää poliittinen virkamieskunta pohjimmiltaan on. Halla-aho on oikeudessa ainoastaan poliitikkojen ja muutaman demlajuristin oman matalamielisyyden merkiksi. Häntä syyttävät tahot ovat kuin pieniä päästäisiä, joiden laumasta leviää pieneläimille tyypillinen tunkkaisuuden löyhkä.

Halla-aho on raitistanut maahanmuuttokeskustelua terveellisellä tavalla. Hän on osoittanut, millaista kriittinen akateeminen argumentaatio parhaimmillaan on. Ja nyt tätä vaatimatonta blogistia viedään linnasta linnaan kuin Galileo Galileita: vaatien häntä pyörtämään kirjoituksiaan rangaistuksilla uhaten.

Uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta nostetut ideologiset syytteet ovat oikeudenkäytön irvikuvia. Uskonrauhaa pitääkin rikkoa, sillä ei ole ihmisarvon kannalta loukkaavampaa kuin antaa jonkun ”uskoa rauhassa”. Uskontojen uhrit pitäisi vapauttaa ajatusvankiloistaan rikkomalla uskonrauhaa oikein kunnolla.

Sama pätee kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. On oikein arvostella kansanryhmää silloin, kun kansanryhmä on arvostelunsa ansainnut. Myös ”kiihottaminen”, jonka parempi vastine olisi ehkä innostaminen, on tyypillistä kaikelle poliittiselle toiminnalle. Sen vuoksi aktivoiminen ja kannatuksen hankkiminen ovat mitä suotavimpia ilmiöitä kansanvallan oman toimivuuden kannalta.

Vain täydellinen soppakana ymmärtää sivistyneisyyden sopeutumiseksi. Juuri sellaiseksi myös akateeminen toiminta on kaiken vallan ja viisauden keskuksessa, Senaatintorin kupeessa, mennyt. Yliopistostakin saa nykyään lähtöpassit nopeasti, jos ei noudata vastapäisessä pytingissä hyväksi havaittuja tendenssejä tai repii niitä peräti kappaleiksi oman sivistyneisyytensä merkiksi. Feminismin ohella juuri monikulttuurisuuden ideologia on yksi syy yliopistolaitoksen nykyiseen epä-älyllistymiseen, kun järkiperäisen argumentaation ja loogisen päättelyn sijasta vaaditaan poliittista korrektiutta.

Matka politiikan kerroksista akateemisen toiminnan kujille ja käytäville on hämmästyttävän lyhyt, eikä yhteiskuntamme tahtoisi sallia minkäänlaista poikkeavaa ajattelua. Suurinta valtaa on tietysti omavaltaisuus. Mikäli omaa valtaa käyttää akateemisesti ansioitunut tieteenharjoittaja, häntä on yleensä vaikea hallita ja saada tekemisistään kiinni. Hänen ruotuun palauttamisekseen ei ole muuta keinoa kuin laittaa hänet vankilaan. Sairasta mutta totta. Halla-ahon lynkkaamisessa on kyse juuri tällaisesta sivistyneistön hallitsemiseen tähtäävästä prosessista.

Ainoa mihin Jussi Halla-aho on syyllistynyt, on se, että hän on opettanut Suomen kansalle analyyttista ajattelua: juuri sitä, jota entiset sovjetisoinnin kannattajat ja nykyiset Brysselin lakeijat eivät vieläkään tajua.

IDA:

On siis huomattava ketkä tuomitsevat ja keiden hyväksynnällä Suomessa tälläkin hetkellä tuomitaan käräjäoikeuksissa vapaita kirjoittajia siitä, että he kirjoittavat ajatuksensa julki. Tähän kysymykseen on suomalaiselta sivistyneistöltä turha odottaa valaistusta, sillä se on kauttaaltaan epä-älyllistä ja pelokasta asioissa, joihin kantaa ottaminen voisi horjuttaa sen itsetyytyväistä asemaa valtiollisena hoivalapsena.

Nimimerkki Kumitonttu:

Suomalainen sivistyneistö ei kannata sananvapautta, koska suomalainen sivistyneistö on sivistynyt sillä tavalla, johon kuuluvat ooppera, klassinen musiikki ja lasi punaviiniä (pariisilaisella) terassilla. Minusta se ei ole sivistystä vaan pinnallisuutta; mieleen tulee joku viktoriaaninen englantilainen kartanoelämä, jossa suut käyvät mutta mitään ei sanota eikä tarkoiteta. Pinnallisuuteen ei puolestaan kuulu huoli kansalaisten perusoikeuksista, joten ympyrä sulkeutuu.

Tästä on malliesimerkkinä Matti Klinge.

Valitettavasti useimmat Matti Klingeä inhoavat ihmiset kritisoivat häntä siitä, että hän on liian elitistinen, liian hieno herrasmies, liian sivistynyt, liian akateeminen jne.

Minun mielestäni Klinge on päinvastoin täysin sivistymätön ihminen, jonka käsitys kulttuurista on äärimmäisen pinnallinen, ulkokohtainen, kaavamainen. Klinge luulee, että sivistystä on 1600-1700-lukulaisten ranskalaisten hovikäytössääntöjen ulkoaopettelu.

Samaan aikaan sama mies mm. kehuu eksplisiittisesti Johan Bäckmania ja Vladimir Putinia. Todellinen sivistynyt ihminen ei tietenkään kannata diktatuuria eikä hyväksy ihmisoikeusrikoksia. Neuvostoliitto ja Putinin Venäjä edustavat äärimmäisen barbaarista, orientaalista absoluuttista despotismia. Klinge ja Bäckman kuitenkin kannattavat näitä molempia.

IDA:

Itseäni on jo Muhammed-pilakuvista ( tai oikeastaan jo Sex Pistolsin maahantulon estämistä ja videosensuurilaista ) lähtien ottanut päähän, että kaikki ovat hiljaa ja niin sanotun älymystön parista mahdollisesti tulevat kommentit ovat vain ja ainoastaan sensoreja myötäileviä. Itse asiassa, jos toimittajia pidetään älymystönä he ovat olleet sensuurin alulle panevia voimia näissä tapauksissa.

Tapio Tuuri:

Monikulttuurikriitikkojen, erityisesti Halla-ahon, sanan- ja mielipiteenvapauteen kohdistuvat oikeustoimet ovat aivan poikkeuksellisen kovia ja rajuja, jopa historiallisesti. Mediaeliitiltä tai sivistyneistön eliitiltä on kuitenkin turha odottaa mitään vastakaikua, koska niiden mielestä "rasistit" pitääkin vaientaa.

Uskon, että vain harva journalisti on edes tutustunut esimerkiksi Halla-ahon kirjoituksiin, koska eihän kukaan "sivistynyt" ihminen lue "rasistin" kirjoituksia.

Suomessa suurin osa "sivistyneistöä" tai mediaa ei tajua sivistyksestä tai ihmisoikeuksista yhtään mitään.

Suomalainen "sivistyneistö" on täynnä Jouko Turkan, Timo Harakan, Katariina Lillqvistin, Anne Moilasen ja Akuliina Saarikosken kaltaisia idiootteja, jotka luulevat olevansa fiksuja huutaessaan huonosti kasvatetun kakaran räkänaurua.

Typerät riehujat ja räyhääjät eivät ole sivistyneistöä.

Matti Klingen, Johan Bäckmanin, Jaakko Hämeen-Anttilan jne. kaltaiset diktatuurien ihailijat eivät ole sivistyneistöä.

Suomessa esiintyy julkisuudessa äärimmäisen harvoin todellista sivistyneistöä.

Suomalainen media ei myöskään millään tavalla täytä tehtäväänsä vallan vahtikoirana. Suomalainen media on valtiovallan osa, ei valtion ulkopuolinen, kansan intressejä puolustava vallanpitäjiä kritisoiva valpas, tietoa tuottava ja julkista keskustelua tarjoava yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alue.

Suomalainen media on vallanpitäjien käsikassara. Media tuottaa vain vallanpitäjiä tukevaa propagandaa.

Suomalaisen sivistyneistön olemattomuuden osoittaa se, että kukaan julkinen intellektuelli (Jaakko Hämeen-Anttila, Matti Klinge jne.) ei koskaan kritisoi suomalaisen median valtiosidonnaisuutta. Kukaan suomalainen "julkinen intellektuelli" ei näe ongelmana sitä, että suomalainen media tuottaa vain vallanpitäjiä tukevaa propagandaa. Kenelläkään suomalaisella "intellektuellilla" ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä, mikä on median tehtävä sivistysmaassa.

Suomalaisten "intellektuellien" käsitys sivistyksestä on tuhannen vuoden takaisten arabian- ja persiankielisten runojen ihailu (Hämeen-Anttila), 1600-1700-lukujen Ranskan ihailu (Klinge), paskan heittäminen teatteriyleisön päälle (Harakka, Turkka), infantiili "läl-läl-lää, Mannerheim oli homo"-huutelu (Lillqvist), perverssi, sadistinen "kaikkia miehiä pitäisi ampua kiveksiin ja penikseen"-väkivaltafantasia (Moilanen) tai psykoottinen "kaikkien naisten pitäisi olla lesboja"-hourailu (Saarikoski).

Kenelläkään suomalaisella "intellektuellilla" ei tunnu olevan sellaista käsitystä, että sivistyneistön pitäisi puolustaa modernin eurooppalaisen sivilisaation arvoja, rationaalista ajattelua, objektiivista totuuskäsitystä, tiedettä, ihmisten hyvinvointia ja yksilönvapautta.