keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Viittomakieli ei ole kieli



Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) sanoi äskettäin tv-uutisissa olevansa sitä mieltä, että viittomakieliset ovat samanlainen kielivähemmistö kuin suomenruotsalaiset.

Tämähän on täysin järjetön väite. Suomi, ruotsi, saksa, englanti, ranska, espanja, italia, venäjä jne. ovat normaaleja kieliä, joita puhutaan ja kirjoitetaan. Viittomakieli on kuulovammaisille eli kuuroille kehitetty kommunikointimetodi samalla tavalla kuin pistekirjoitus on sokeille eli näkövammaisille kehitetty erityinen luku- ja kirjoitusmetodi. Viittomakieli ei ole mikään KIELI aivan kuten pistekirjoituskaan ei ole kieli vaan sokeille tarkoitettu luku- ja kirjoitusmetodi.

Vastaavasti esim. pyörätuolissa istuminen ei ole kävelytyyli, vaan pyörätuoli on kävelykyvyttömille eli vammaisille kehitetty, nimenomaan kävelyä KORVAAMAAN tarkoitettu liikkumiskeino. Viittomakielen kutsuminen kieleksi on samanlainen virhe kuin pyörätuolin kutsuminen kävelytyyliksi. Viittomakieli on kehitetty puheen korvikkeeksi samalla tavalla kuin pyörätuoli on keksitty kävelyn korvikkeeksi.

9 kommenttia:

  1. Viittomakieltä pidetään ainakin kielitieteissä ihan ns. luonnollisena kielenä, eli verrannollisena kaikkiin muihinkin kieliin. Suomenkieliset viittomat eivät vastaa yksi yhteen suomenkielistä puhetta - ne ovat suomenkielisiä viittomia. Pistekirjoitus ei vertaudu tähän, sillä sen kirjaimet vastaavat suoraan kirjoitettua aakkostoa.

    Missä yhteydessä väite esitettiin? Mitä relevanssia tällä on?

    VastaaPoista
  2. http://en.wikipedia.org/wiki/Sign_language#Relationships_with_spoken_languages

    VastaaPoista
  3. Jyväskylän seudun murteen puhujat ovat samanlainen kielivähemmistö kuin suomenruotsalaiset. Vaadin että RKP maksaa minulle arkivaatteeksi Keski-Suomen kansallispuvun, olenhan vähemmistön edustaja.

    VastaaPoista
  4. Onpa mielenkiintoinen, tyhmä ja väärä väite. Kannattaa ensin ottaa selvää asiasta ennenkuin päästää ilmoille aivopierun. Samalla perustelulla voisin väittää että suomenkieli on vain ruotsinkielen murre, sillä se pohjautuu paljolti ruotsinkielen sanoihin. Tarkoituksesi lienee vain ärsyttää tällä tekstillä?

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve Mikko Ellilä!

      Postauksesi on aika kiintoisalla tavalla päätelty, ja itse asiassa se sai huomion viittomakielisten keskuudessa - etenkin Facebookissa on tullut kommentteja. Tällainen keskusteluaihe on lähellä sydäntäni ja myös kuuluu minun ammattialaani - nyt maisterin vaiheessa.

      Ensinnäkin tutustuin vähän taustaasi, ja blogin esittelyssä lukeekin: "Uskon objektiiviseen todellisuuteen, rationaaliseen ajatteluun ja tieteellisiin tutkimustuloksiin." Huojentuneena voin sanoa, että minäkin kannatan ajatusta, että vahvojen väitteiden täytyy olla perusteltua tieteellisin viittauksin. Tieteellinen tieto ei ole siis sattumanvarainen ja intutiivinen tieto, vaan se on tehty systemaattisesti, kriittisesti ja julkisesti vähintään tutkijoiden keskuudessa. Tieteen määritelmään voi syventyä kirjallisuudella, jos kiinnostaa. Olemme siis samalla puolella tieteellisen ajattelun suhteen.

      Objektiivinen todellisuus. Mitä siihen voisi sanoa nyt. Kyllä sitä on olemassa jossain määrin, ja siihen miten ihminen havaitsee ja tulkitsee maailmaa/todellisuutta, vaikuttaa suurimmaksi osaksi yksilön historiallinen kokemus. Se on ristiriidassa filosofisen objektivismin kanssa, ja voit tutkiskella vähän esimerkiksi käsitteitä relativismi, empirismi ja vähän vastaavia. En nyt määrittele enempää, mutta tässä väitän, että se miten tulkitsit että viittomakieli ei ole kieli, ei ole objektiivista todellisuutta. Voin esitellä, että viittomakieli on todellakin kieli:

      Väitteesi: viittomakieli on pelkästään kommunikointimetodi.

      Kysyn sinulta, mikä erottaa puhutun kielen viitotusta kielestä? No vastaan sinun puolestasi. Näkyvin ero lienee, että viitotun kielen modaliteetti eli aistikanava erottuu puhutusta kielestä. Toisin sanoen viitotussa kielessä käytetään pääasiallisesti manuaalisia artikulaattoreita ja visuaalista ymmärtämistä, ja puhutussa kielessä taase oraalista ja auditiivista. Mikä mielestäsi tekee viitotusta kielestä pelkästään kommunikointimetodin ja puhutusta kielestä taasen kielen? Kysymykseen, mitä kieli on, vastaaminen vaatii sitten kielen määrittelyä. Ei ole vain yhtä ja oikeaa määritelmää, vaan on eri filosofisia tutkimussuuntoja. Määrittely vaatisi pitkää tekstiä, joten valikoin poimintoja.

      Saussurelainen näkemys on siinä näkökulmassa, että kieli on vain kirjoitettu muoto, koska se kuvaa "puhtainta" kielen rakennetta. Puhuttu muoto on taasen epäselvä ja liian dynaaminen, joten ei se ole tieteellisesti kiinnostavaa. Tämä näkemys on kumottu nykytieteellisin perustein - etenkin esimerkiksi vuorovaikutusanalyysin ja diskurssintutkimuksen puolelta. Mikko, ethän kai ajatellut, että puhuttu muoto ei ole kieltä? Mitäkö tapahtui objektiiviselle todellisuudelle.

      Chomskylainen näkemys lainaa osittain saussurelaista ajatusta "puhtaasta" kielestä, ja se kannattaa sitä, että on olemassa universaalia kielioppia. Toisin sanoen kaikissa kielissä on samoja syviä syntaksi- eli lausesääntöjä, jotka "generoivat" eri muotoihin eli kieliin. Chomskylainen näkemys ei vastustaa, että viittomakieli on kieli, päin vastoin. Paitsi eihän se ole totta, että kielissä on samoja kielioppeja. Sinäkin tiedät todennäköisesti sen. Huomaa siis, että Chomsky hyväksyy viittomakielen kielisyyden huolimatta siitä, että sen filosofinen ajatus on liian abstrakti ja vääristynyt.

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Funktionalistit ovat taasen sitä mieltä, että kieli syntyy sosiaalisesta ja kulttuurisesta yhteisöstä. Kieli syntyy ja muokkautuu käyttäen eri resursseja tarpeen mukaan suhteessa kulttuuriseen yhteisöön ja välittömään ympäristöön. Näin ollen puhuttu kieli on kehittynyt omista tarpeistaan ja modaliteetinsa mahdollisuuksista sekä rajoituksista; esimerkiksi puhuttu kieli ilmaistaan yleensä lineraarisesti, koska artikulaattoria on vain yksi. Viittomakielessä voidaan ilmaista lineraarisesti sekä simultaanisesti, ja tämä tarjoaa omanlaista ilmaisutapaa, etenkin kuvailussa. Viittomakielellä on itsenäinen kielioppi - eli riippumaton puhutun kielen kieliopista. Toisin sanoen viittomakieli ei ole kommunikointimetodi, joka korvaa puhutun/kirjoitetun kielen.

      Ihmisen omanluonteinen kieli erottuu todellakin paljon eläinten kielistä/kommunikointimetodeista (olen varovainen käsitteiden suhteen). Yksi tärkeimmistä eroista onkin, että viitotussa sekä puhutussa kykenee ilmaisemaan asioita ilman konkreettisia ja abstrakteja kohteita, kuten ilmaistut asiat voivat olla irti tästä hetkestä ja paikasta.

      Voin suositella lämpimästi kevyttä kirjallisuutta, joka voi antaa ymmärrystä sinulle ja muille lukiojille viittomakielestä. Kirjan nimi on Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, ja teoksen tekijä on Tommi Jantunen. Se on ehkä vähän vanhentunut kirja kehittyneen kielitieteen näkökulmasta, mutta se on yhä kelvollinen kirja uteliaille ja tietämättömille.

      Poista
    2. P.S. Enkä ollut varma, olitko tosissasi. Sinulla on ehkä hyvä huumorintaju, mutta kaikilla lukijoilla ei ole välttämättä sellaista.

      Poista