"Historiantutkija" Oula Silvennoinen ei ymmärrä lähdeviitteiden käyttöä

Lähetin historiantutkija Oula Silvennoiselle kommentteja karkeista nootitusvirheistä hänen toimittamassaan tänä vuonna julkaistussa teoksessa "Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet", jonka toisia kirjoittajia olivat Marko Tikka ja Aapo Roselius.

Jostain syystä Silvennoinen yritti epätoivoisesti vähätellä näitä virheitä, vaikka väänsin niitä hänelle rautalangasta, ja vaikka kyse oli nimenomaan teknisistä virheistä, jotka ovat verrattavissa kirjoitus- tai kielioppivirheisiin, eli kyse ei ollut mistään mielipide-eroista tai asiavirheistä.

Facebookista:

Mikko Ellilä
kirjassa suomalainen fasismi on joitakin virheitä lähdeluettelossa

Oula Silvennoinen
Ok, kriittiset huomiot aina tervetulleita.

Mikko Ellilä
yhdessä lähdeviitteessä mainitaan lähteenä hobsbawm jota ei löydy kirjallisuusluettelosta 

samaa hobsbawmia siteerataan toisessa kohdassa ilman lähdeviitettä

tässä on siis kaksi samaan ihmiseen liittyvää nootitusvirhettä
lisäksi kirjassa siteerataan yhdessä kohtaa mein kampfia suomeksi ja lähdeviitteessä lukee "hitler 1941" mikä tarkoittaa tietysti mein kampfin suomennosta mutta sitäkään ei ole kirjallisuusluettelossa

ainoa hitlerin kirja joka on mainittu kirjallisuusluettelossa on hitlers zweite buch joka on kirjallisuusluettelossa englanninnoksena 

siitä on lähdeviitteessä englanninkielinen sitaatti joka on kirjan leipätekstissä käännetty suomeksi siis tästä englanninnoksesta
tämä on metodivirhe koska tätä kirjaa olisi tietysti pitänyt siteerata alkukielellä
suomenkielisessä kirjassa voidaan toki siteerata mein kampfin suomennosta mutta koska hitlers zweite buchia ei ole suomennettu niin sitä pitäisi tietysti siteerata alkukielellä eikä englanninnoksena
siis se sitaatti olisi pitänyt suomentaa suoraan saksasta

Oula Silvennoinen
Kiitos havainnoistasi! Eipä ole ensimmäinen kerta kun jotain jää pois kirjallisuusluettelosta:) Eri mieltä olen vain lainauksista: suomenkieliseen tekstiin ei ole syytä ripotella vieraskielisiä lainauksia ilman pakottavaa syytä. Tässä sitä ei ole, ja lainaukset on suomennettu samalla kun lähdeteksti on annettu viitteessä. Kaikin puolin arvostelunkestävä ratkaisu. Kesäterveisin!

Mikko Ellilä
se on ihan oikein että sitaatti hitlers zweite buchista on esitetty leipätekstissä suomeksi mutta se olisi pitänyt suomentaa alkukielestä eikä englannista

Oula Silvennoinen
Aina parempi jos näin voi tehdä mutta tässä oli käytettävänä vain englanninkielinen käännös. Kun kysymyksessä ei ole mikään argumentin kannalta oleellinen seikka, käännöstä käyttämällä on tuskin mitään tähdellistä menetetty.

Mikko Ellilä
kuitenkin käännöksen käännös on aina huonompi kuin yksi käännös suoraan alkukielestä

tämä ei myöskään selitä sitä miksi lähdeviitteissä on mein kampfin suomennos jota ei ole kirjallisuusluettelossa

Oula Silvennoinen
No siksi että se on unohtunut laittaa kirjallisuusluetteloon. Harmi, mutta näitä sattuu.

Mikko Ellilä
ymmärrän että se on inhimillistä että sellaista sattuu mutta mainitsin tämän juuri siksi että se voitaisiin korjata uusintapainoksiin koska jos lähdeviitteessä lukee "hitler 1941" joka tarkoittaa mein kampfin suomennosta niin on helvetin tyhmää jos sitä ei löydy kirjallisuusluettelosta

eli lähdeviitteissä mainitaan teos jota ei ole kirjallisuusluettelossa
tämä on ihan tekninen virhe
sitä paitsi tämä argumentti hitlers zweite buchiin liittyen että "tässä oli käytettävänä vain englanninkielinen käännös" on huuhaata koska alkuteksti on myös julkisesti käytettävissä

Oula Silvennoinen
Minulla ei ole tapana viljellä huuhaa-argumenttejä ja soisin että olisit hieman tarkempi sananvalintojesi kanssa. Käytössäni oli englanninkielinen käännös jota käytin, koska minulla ei ollut mitään syytä epäillä käännöksen luotettavuutta. Eikä ole edelleenkään. Kiitos huomioistasi ja hyvää kesäpäivän jatkoa.

Mikko Ellilä
miksi et lukenut ko. teosta alkukielellä

on huuhaata väittää että se ei olisi ollut käytettävissä

Jos joku ei tiedä, mitä tarkoittaa edellä mainitsemani Hitlerin toinen kirja eli Hitlers Zweites Buch, lukekoon tästä:

Hitlers Zweites Buch ist ein zu Lebzeiten unveröffentlichtes Manuskript Adolf Hitlers, das 1928 entstand. Es handelt sich um einen Entwurf für eine Fortsetzung von Mein Kampf, in dem Hitler sich zum Teil mit neuen Themen befasst.

Suomeksi:

Zweites Buch (”Toinen kirja”) on nimitys Adolf Hitlerin vuonna 1928 sanelemalle kirjalle, jota ei julkaistu hänen elinaikanaan. Teoksessa Hitler täydensi ja tarkensi aiemmin Taisteluni-kirjassa esiintuomiaan näkemyksiään varsinkinSaksan ulkopolitiikasta ja tarpeellisista aluelaajennuksista. Oleellisia muutoksia hänen ajattelussaan ei kirjasta ilmene.[1]Virikkeenä kirjalle oli Saksan kansallismielisissä piireissä syntynyt paheksunta Italian fasistien pyrkimyksistä italialaistaa pääasiassa saksankielinen Etelä-Tirolin osavaltio. Hitlerin mielestä Saksan tuli olla valmis luopumaan aluevaatimuksistaan Etelä-Tiroliin, sillä liitto fasistisen Italian kanssa oli tarpeellinen. Hän katsoi tarpeelliseksi selvittää tarkemmin näkemystään, sillä keskustelu aiheesta oli noussut uudelleen ja poliittiset kilpailijat olivat syyttäneet häntä petturiksi. Teos laajeni käsittelemään muitakin kansainvälisen politiikan aiheita, muun muassa Yhdysvaltaintalousmahtia. Hitler saneli käsikirjoituksen pikaisesti kesällä 1928 puolueensa kustannusjohtaja Max Amannillevieraillessaan Obersaltzbergissa, mutta sitä ei toimitettu julkaisukuntoon. Syyt tähän saattoivat olla taloudelliset; toistaiseksi huonosti myyneelle Mein Kampfille ei ehkä haluttu kilpailijaa.[2]Käsikirjoitusta säilytettiin Hitlerin elinaikana salaisessa paikassa eikä sen olemassaolosta kerrottu julkisuuteen. Toisen maailmansodan jälkeen se päätyi yhdysvaltalaisille ja julkaistiin lopulta saksaksi vuonna 1961.

Tätä Hitlerin kirjaa siis "historiantutkija" Oula Silvennoinen siteerasi ENGLANNIKSI, koska hän yritti väittää, että tätä kirjaa ei muka olisi ollut "käytettävissä" alkukielellä eli saksaksi.

Silvennoinen ei siis yrittänyt väittää, että hän ei olisi muka osannut saksaa. Moinen väite olisi tietysti ollut järjetön, koska samassa kirjassa eli juurikin tässä Silvennoisen toimittamassa vuonna 2016 julkaistussa em. teoksessa "Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet" siteerataan useita saksankielisiä lähteitä.

Niinpä hänellä ei ole mitään järjellistä selitystä sille, että hänen toimittamassaan kirjassa siteraataan Hitleriä ENGLANNIKSI.

Vielä pahempi virhe on tietysti se em. virhe, että ko. kirjassa on lähdeviitteissä sellaisia teoksia, joita ei ole kirjallisuusluettelossa. Tällaisia ihmisiä pidetään Suomessa ammattimaisina "tutkijoina", vaikka tässä on kyseessä sellainen virhe, jota ei hyväksytä edes opiskelijoilta ENNEN heidän valmistumistaan.