tiistai 15. syyskuuta 2009

Feministit vastustavat tasa-arvoa

Mikko Kokko:

Minusta tasa-arvo on yksi länsimaisen demokratian tärkeimmistä kulmakivistä, mutta en todellakaan halua katsoa sitä kapeasti sukupuolikysymyksenä vaan yksilökysymyksenä. Jokaiselle yksilölle pitää taata mahdollisimman pitkälle samanlaiset lähtökohdat rakentaa omaa elämänpolkuaan. En käy pohtimaan tässä mitään sairauden tai vamman takia erityisryhmiksi laskettavia ihmisiä, sillä se on asia erikseen.

Kulttuurihistoriallisista syistä naiset ovat olleet alisteisessa asemassa kautta historian, mutta tämän päivän suomessa ei voida ainakaan todeta lainsäädännön syrjivän naisia sukupuolensa perusteella, vaan pikemminkin asia on päin vastoin.

Ei ole kovin suosittua sanoa ääneen ja tuoda esiin sitä, että tässä yhteiskunnassa tunnutaan suuremmin miettimättä sallivan naisten nostaminen lainsäädännöllä erityisasemaan ja hänestä tehdään sitä kautta tasa-arvoisempi kuin miehestä. Aikanaan vastustin naisten asepalvelusta sillä perusteella, että ei kait tasa-arvoa voi olla että asepalvelus on vapaaehtoinen ja erityisehdoilla varustettu.

Olen edelleen sitä mieltä, että naisten asepalvelus on erityisoikeus naisille johonka he ovat oikeutettuja sukupuolensa perusteella. Tarkoitan paitsi sitä että asepalvelus on kokonaan vapaa-ehtoinen, heillä on sukupuolensa takia myös erityisjärjestelyt varuskunnissa, sekä oikeus keskeyttää palveluksensa tietyn aikaa ilman että joutuisivat millään tavoin “häpeään” tai suorittamaan siviilipalvelusta.

Kunnallisdemokratiassa olen törmännyt sukupuolikiintiöihin kun jaetaan luottamustoimiin paikkoja. Nuo sukupuolikiintiöt on tehty sillä tavoitteella, että saadaan naisia politiikkaan ja luottamuselimiin. Valitettavasti kiintiöt ovat absurdi esimerkki siitä, että naiset on sukupuolensa takia nostettu erityisasemaan. Realiteetti näet on se, että naiset eivät houkutteluista huolimatta ole kovinkaan innostuneita osallistumaan vaaleihin ja olemaan ehdokkaina.

Itse olen aikanaan politiikassa toimiessani ollut houkuttelemassa ja viekottelemassa naisia osallistumaan vaaleihin, sillä jokainen puolue haluaa kaikki naiset listoilleen mitä vaan kykenevät saamaan. Naiset eivät vaan halua osallistua läheskään siinä määrin kuin miehet ja seurauksena on se, että vaalien listat ovat hyvin miesvoittoisia ja yleensä vajaitakin.

Absurdius kunnallisdemokratiassa tulee tässä: naiset eivät halua olla ehdokkaana ja heitä tulee luonnollisesti sitten valituksi vain edustuksensa mukaan, eli miehiin verrattuna vähän. Kun naisia tulee sitten valituksi valtuustoon vaikkapa 20% valtuutetuista, niin heille kuitenkin jaetaan sukupuolikiintiöiden mukaiset paikat jokaiseen luottamuselimeen. Todellisuudessa käy ainakin pienemmissä kaupungeissa niin, että nuo harvat naiset saavat paikan useammassa luottamuselimessä ja itseasiassa saavatkin sukupuolensa takia huomattavan määrän valtaa. Onko tämä tasa-arvoa ja lain tarkoitus?

Minä en siis kertakaikkiaan voi hyväksyä sukupuolesta johtuvaa lainsäädännöllistä erityisasemaa, sillä olen ehdoton tasa-arvon kannattaja. Ihmiset ovat yksilöitä ja ei pitäisi laatia lakeja ja säädöksiä parantamaan jonkun yksilön asemaa sukupuolensa takia toiseen verrattuna.

Feministit ovat tietenkin malliesimerkki siitä, että vain nostamalla nainen erityisasemaan voidaan sovinistit voittaa. Kuitenkin väitän että tämänkaltainen toiminta herättää ja ylläpitää olemassaolollaan sovinismia ja sukupuolikatkeruutta.

Katson että naiset ovat täysin miesten veroisia henkisiltä ominaisuuksiltaan, voimavaroiltaan ja olemassaololtaan, joten en millään haluaisi ylläpitää järjestelmää joka lähtökohtaisesti korostaa naisten olevan heikompia ja tarvitsevan erityisoikeuksia suhteessa mieheen. Alas sovinismia ylläpitävät, naisten erityisasemaa korostavat lait ja asetukset!

perjantai 11. syyskuuta 2009

Kari Rydman sivistyksestä ja sivistysvihamielisyydestä

En kannata sinfoniaorkesterien tai muiden kulttuuripalvelujen kustantamista veronmaksajien rahoista, mutta muuten yhdyn Kari Rydmanin allaolevaan näkemykseen sivistyksestä ja sivistysvihamielisyydestä.
Suomessa vallitsee nykyisin eräänlainen kulttuuribolshevismi, jossa kaikkea sivistystä vihataan elitistisenä, epätasa-arvoisena, liian hienona, liian vaikeana ja vanhanaikaisena. Bolshevismiin kuuluu kaiken hyvän tuhoaminen, kaiken hienon ja kauniin raastaminen lokaan, bolshevikkien omalle barbaarimaiselle tasolle. Tästä syystä veronmaksajien rahoilla tuetaan mm. Anne Moilasen ja Akuliina Saarikosken perverssiä väkivaltapropagandaa. Taustalla on nimenomaan roskaväen viha kaikkea hyvää, kaunista, hienoa ja arvokasta kohtaan.
Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa tehtiin tutkimus opettajaksi opiskelevien musiikkimieltymyksistä. Klassisen musiikin radiokanavaa kuunteli opiskelijoista vain 2%. Puolet opiskelijoista ei koskaan ole kuullut ”sinfoniaa” ja kamarimusiikkia luonnossa, oopperaa vielä paljon harvemmat. Opiskelijoiden ylivoimaisesti suosituimmat musiikin lajit olivat pop, rock, rap, hiphop ja disco. Vähiten pidettiin nk. taidemusiikista. Kun kysyttiin halukkuutta laajentaa musiikin tuntemusta, klassinen musiikki sai vain hajaääniä.
Nämä opiskelijat tulevat työssään opettamaan lapsille myös musiikin alkeita. Syystäkin on mediassa alettu puhua nk. taidemusiikin kuolemasta. Se elää koululaistasolla enää musiikkiopistoissa, ja sielläkin jonkin verran jäykkää ja kituliasta elämää. Paljon julkista rahoitusta edellyttävien sinfoniaorkestereiden asema käy yhä ahtaammaksi, oopperasta nyt puhumattakaan.
On helppo päivitellä yleisen sivistyneisyyden tilaa, tai vaivannäköä vaativien kulttuuriharrastusten vähäistä arvostusta. On myös helppo arvostella yleistä kulttuuri- ja taidekeskustelua vaivaavaa "kaikki kelpaa"-ajattelua. Enää ei ole viileätä harrastaa yläkulttuuriksi miellettyjä asioita, ja yleissivistyksen käsitettä jauhetaan palasiksi jopa akateemisilla tasoilla.
Googlasin sanoja "sivistyneistö" ja "yleissivistys". Edellisen tulos oli tyrmäävä: ylivoimaisesti suurin osa tärpeistä sisälsi äärimmäisen negatiivisia ja katkeria lausumia. Suuri osa jälkimmäisistä tärpeistä sisälsi koko käsitteen kyseenalaistavia kannanottoja.
Terhakka syyllisten etsintä on kaiken mediakeskustelun ydin. Kaupallinen, helppouteen ja vaivattomuuteen satsaava viihdekulttuuri on hyvä yleisvihollinen. Mutta on toinenkin syy: koko maamme henkiseen rakenteeseen kiinteästi kuuluva "herraviha", ”alempien yhteiskuntaluokkien” kaunainen vallankäyttö, jota voi havaita johtavissakin piireissä.
Pentti Linkola kirjoitti joitakin vuosia sitten myönteisen artikkelin vanhan sivistysporvariston eetoksesta. Perinnäisiä "ekofasismi"-väitteitä kiihkeämmin käytiin hänen kimppuunsa tästä kerrassaan sopimattomasta keskustelunavauksesta, eivätkä eräät Tampereen yliopiston vaikuttajat olleet vähäisimpiä uusimman "luokkasodan" toimijoista. ´
Vanhan sivistysporvariston eetokseen ei kuulunut itsekorostus. Se oli muutenkin jo kauan sitten jäämässä taloudellisesti alakynteen, ja kateus raharikkaita kohtaan oli sen kohdalla jo kauan sitten anakronistista. Mutta kateus ei kadonnut vaurauden mukana.
Nykymiljonäärit elostelevat paljon räikeämmin kuin entisajan nousukkaat. Tätä uusrikkaitten joukkoa ei ole koskaan syyllistetty varsinaisesta sivistyneisyydestä tai sen korostamisesta, ja heitä ihaillaankin yleisesti. Mutta yhtä yleisesti näyttää vallitsevan se käsitys, että perinteisten sivistyskotien lapsilla on tasa-arvon vastaisesti muita matalampi kynnys saavuttaa itselleen sivistystä, ja muita matalampi este hyödyntää tätä perimäänsä yleissivistystä (tai sellaisen arvostusta) oman elämänrakentamisensa pohjana.
Raharikkautta siedetään, jopa ihaillaan, mutta sivistyneisyys on se kadehdittava aarre josta on käytännössä syytä vaieta. Tässä on tämän nykyisen luokkayhteiskunnan kipupiste, piilevä pogromien ja kristalliöiden tekosyy: varsinainen sivistynyt pieni vähemmistö joutuu massiivisen hyökkäyksen pelossa vetäytymään julkisuudesta, vaikenemaan kysymyksenasetteluistaan, harrastamaan piiloutumista kuin ikään vapaamuurarit ennen vanhaan.
Salaa tunnustetaan näin sivistyksen teho ja toimivuus. Mutta kuinka kauan sille on tilaa?
Lähettänyt Kari Rydman klo 1:27

Tunnisteet: kateus, sivistyneistö, sivistys

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Uskonto on kaiken pahan alku ja juuri

Inkvisiittori Jussi Sippola:

Uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida käydä keskustelua samalla tasolla kuin millä keskustellaan esimerkiksi luonnontieteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Jälkimmäiset voidaan todistaa oikeiksi, kun sen sijaan objektiivisesti arvioiden jo minkä tahansa uskonnon olemukseen kuuluu, että sen käsitteisiin liittyvä totuus on suhteellista.

Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa.


Uskontoon liittyvien pyhäksi määriteltyjen instituutioiden riitauttaminen ja halventaminen johtavat tämän vuoksi helposti enemmän tai vähemmän vakavaan kiistaan osapuolten välillä riippuen siitä, miten voimakas uskonnon asema henkilölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle on.







Uskonto on kaiken pahan alku ja juuri. Suomen tuomioistuinlaitos edustaa keskiaikaista uskonnollista tyranniaa kieltämällä uskonnon kritisoinnin.

Käräjäoikeuden tuomari Jussi Sippola on keskiaikainen inkvisiittori. Suomi on taantunut pimeälle keskiajalle.

Tätä barbaarimaista tyranniaa on ehdottomasti vastustettava kaikin keinoin. Jokainen sensuurin kannattaja on ihmiskunnan vihollinen.

Sensuuri on kaiken sivistyksen vastaista. Sensuurin kannattajat ovat ali-inhimillistä saastaa, liejua, mutaa.



Johannes Däner:

Sensuuri on autoritaaristen ja auktoriteettiuskoisten sääliöiden paras kamu. Melkein yhtä hyviä kamuja heille ovat erilaiset ismit, uskonnot ja filosofiat, etenkin jos ne vaativat kannattajiltaan alistumista, kyseenalaistamattomuutta ja sitoutumista.

Uskonto on aina paha asia - siinä ei ole mitään hyvää!

Ajatellaanpa esim. rukoilemista; uskovainen mielellään väittää tällöin "keskustelevansa" jumalan kanssa, mutta näinhän asia ei ole. Rukoilu nimenomaan on anomista, alistumista, nöyristelyä. Se on aivan helvetin kaukana keskustelusta.

Entäpä sitten rukoilevan kehon kieli; pää painetaan alas, kädet ristitään ja ollaan kaikin tavoin niin kuin ensimmäistä kertaa pornolehden kanssa vessasta kalu kädessä yllätetty pikkupoika tai piesty koira.

Hyi hitto!

Äbälät menevät tietysti vielä pitemmälle satuhahmonsa kanssa "jutellessaan", kuten tiedämme. Kaikille uskonnoille yhteinen piirre on, että ne eivät kestä kriittistä tarkastelua - se saa niiden kannattajat hyppimään aina pitkin seiniä. Monikulttuurisuus ja islam ovat tästä tyyppiesimerkkejä.


maanantai 7. syyskuuta 2009

Stefan Wallin (rkp) on munaton pelle


Wallin: Audi-kohua ei ole liioiteltu

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri, RKP:n Stefan Wallin pitää Audin myyntijohtaja Esko Kiesin eroa oikeana ratkaisuna.

Wallin vertaa Kiesin tapausta entisen valtakunnansovittelijan Jorma Reinin aikanaan nostattamaan "Tupolevin veljesten" postikorttikohuun.

- Se on merkki siitä että tällaista ei enää voida suvaita. Kiesin erosta kerrottiin julkisuuteen tänään, vain kaksi päivää haastattelusta nousseen kohun jälkeen.

Wallinin mukaan "Audi-miehen" puheista noussutta kohua ei ole liioiteltu.

- Mielestäni on erityisen tärkeätä, että suhtaudutaan tällaisiin tapauksiin riittävällä vakavuudella. Kiesin ero osoittaa, että tänä päivänä ei enää kenelläkään sellaisessa asemassa olevalla ole varaa vitsailla tämän tyyppisistä asioista.

Wallin vertaa Kiesin tapausta entisen valtakunnansovittelijan Jorma Reinin aikanaan nostattamaan "Tupolevin veljesten" postikorttikohuun.

- Reinikin olisi tänä päivänä joutunut eroamaan jos hän olisi lähettänyt postikorttejaan.

Asennekasvatusta tarvitaan

Wallinin mukaan työelämässä vaaditaan edelleen jatkuvaa asennekasvatusta ja julkista keskustelua sekä myös nollatoleranssia naisten syrjintätapauksissa.

- Onneksi kuitenkin Kiesin kaltaisiin tapauksiin törmää aika harvoin nykyään.

Wallin siteeraa myös EVA:n tutkimusta, jonka mukaan naisten johtamat yritykset ovat useimmiten kannattavampia kuin miesten johtamat. Kiesi sanoi Anna-lehden erikoispainoksessa, että naiset pärjäävät usein huonommin johtaja-asemissa ja miehet pystyvät helpommin hallitsemaan suuria kokonaisuuksia.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ei aio antaa virallista lausuntoa Esko Kiesin puheista. Hänen mukaansa Kiesin haastattelu Anna-lehdessä sisältää tämän henkilökohtaisia ajatuksia, eivätkä ne anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.

YLE Uutiset


Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen oli siis paljon järkevämpi kuin "tasa-arvoministeri", RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.

Sinänsä mitään tasa-arvovaltuutetun virkaa ei tietenkään pitäisi olla olemassa.

Olennaista tässä kuitenkin on se, että RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin on munaton pelle, luuseri, kastroitu neitihomo, halveksuttava saasta, sensuurin ja totalitaarisen aivopesun kannattaja, selkärangaton nilviäinen, surkea alistuja, rääpäle, masokisti, felchaaja, paskansyöjä, orja.



perjantai 4. syyskuuta 2009

"Maltilliset" feministit tukevat militantteja fanaatikkoja


Keskustelua facebookista:

Simo Hämäläinen

Joillekin yhden yksittäisen Audi-miehen sovinismi on pahempaa kuin kokonaisen uskontokunnan. Tasa-arvon edistäminen näyttää olevan Suomessa kovin valikoivaa.

Saara Jantunen
Se menee kato sillain, että kun kuulee loukkaavan mielipiteen, niin mielipiteenvapauden puitteissa siitä saa ilmaista oman vastamielipiteensä.

Musta on hassua, miten mies päättää että nainen on kohtuuton jos se loukkaantuu siitä että sitä pidetään kotityöautomaattina, pohditaan mihin kaikkeen naista voi "käyttää" ja asetetaan vaatimuksia sille, millaisia miellyttämisvelvollisuuksia naisella on, ja ilmaistaan että naisen pitäisi elää kuten vuonna 1950 opetettiin ("naisen pitäisi jatkaa sukua ennenkuin hän kehittää oman persoonallisuuden ja haluaa ruveta kehittämään itseään ihmisenä").

Ihan samalla tavalla kuin tyhmään kysymykseen todennäköisesti saa tyhmän vastauksen, niin moukkamaisella käytöksellä saat moukan maineen. Ei pitäisi yllättää ketään. Tää ei myöskään ole pois siitä halveksunnasta, mitä feministit, itseni mukaan lukien, tuntevat uskonnollisia ääriryhmiä tai ihmisarvoa alentavia kulttuureita kohtaan.


Mikko Ellilä

Saara Jantunen:
Tää ei myöskään ole pois siitä halveksunnasta, mitä feministit, itseni mukaan lukien, tuntevat uskonnollisia ääriryhmiä tai ihmisarvoa alentavia kulttuureita kohtaan.

Miksi feministit eivät ole koskaan julkisuudessa kritisoineet islamia tai muita ihmisarvoa alentavia kulttuureita?


Saara Jantunen

Kylläpä minun tietääkseni ovat. Eri juttu sitten jääkö se ihmisten mieliin, tai kiinnostaako se ketään. Suurelle osalle feministeistä feminismissä kyse on yksilönvapaudesta ja ihmisoikeuksista, eli niistä jutuista jotka eivät ole uskontoon tai sukupuoleen sidottuja. Se taas ei sovi yhteen sen brändin kanssa, johon feministit halutaan sitoa (itsekkäät, kovaääniset, tekopyhät, jne jne)


Kari Rantamäki

Oliko tuo retorinen kysymys? Uskotko eläinoikeusaktivistien heittelevät kiviä HALAL-lihaa myyviin etnisiin kauppoihin, tai tuhrivan niiden ikkunoita? Asioita ei voi vain tehdä, koska ne ovat näiden multiaktivistien ajatusmaailmaa vastaan, ja siinä ajatusmaailmassa suurin pahis on lihaa syövä fossiilisia polttoaineita paljon käyttävä audi-mies :D



Mikko Ellilä
No mieltä olet esim. Anne "haluan ampua miehiä" Moilasesta, jota pidetään tällä hetkellä Suomen johtavana feministinä?


Saara Jantunen
No mitä Mikko luulet että ajattelen ihmisistä jotka meuhkaavat ihmisten ampumisesta? Mä en viitsi tämmöseen "keskusteluun" osallistua... pointti katosi aikaa sitten, ja jäljelle jää tämmönen "no mitäs tähän sanot"-vänkääminen. Terveisin lihaa syövä, 50 000km vuodessa autoileva espoolainen feministi


Mikko Ellilä
Kielteinen suhtautuminen Anne Moilasen murhanhimoisiin sekopäihin on mielestäsi turhaa "meuhkaamista ihmisten ampumisesta", joten mielestäsi näitä murhanhimoisia sekopäitä ei siis pidä lainkaan kritisoida. Kaikki kritiikkihän on turhaa "meuhkaamista".

Tämä asenne nimenomaan johtaa siihen, että Anne "haluan ampua miehiä" Moilasen ja Akuliina "haluan tuhota heteroseksuaalisuuden" Saarikosken kaltaiset mielipuolet ovat Suomen tunnetuimpia feministejä. Muut feministit eivät koskaan kritisoi heitä, joten femistien "maltillinen" enemmistö antaa implisiittisen hyväksyntänsä näille mielisairaille miesvihamielisille feministifanaatikoille.

Way to go. Juuri tuolla tavalla varmistatte sen, että kaikkia feministejä pidetään mielisairaina fanaatikkoina.


Saara Jantunen
Anteeksi vaan, mutta nyt olet kyllä ainoa joka tässä meuhkaa. En tietääkseni ole sanonut, ettei ääriliikkeitä tai sen edustajia pidä kritisoida. Kysymyksesi siitä mitä Moilasesta ajattelen oli vain niin yksinkertaisen typerä, etten ajatellut sinun OIKEASTI odottavan vastausta.

Jokainen ihminen on vastuussa omista puheistaan. Toki mielipiteitä saa ja pitää ilmaista, mutta ei liene realistista odottaa, että feministin on jatkuvasti arvosteltava "ääripään feministejä" ollakseen oikeutettu olemaan "oikea feministi". En minäkään vaadi miehiltä elämässäni jatkuvaa sovinistien tuomitsemista - riittää minulle, etteivät he itse käyttäydy sovinistisesti. Jokainen vastaa itsestään.

Suomesta löytyy paljon kaltaisiani feministejä, jotka kritisoivat mm. naiskiintiöitä, yksinhuoltajaisien asemaa sekä vain miehiin rajoittuvaa asevelvollisuutta. Jos heidän olemassaolonsa on mennyt sinulta ohi, niin se lienee yksin sinun ongelmasi, ja saat pyhässä raivossasi jatkaa sitä samaa meuhkaamista josta miesvihaajatelaketjufeministejä syytät. Way to go.

Olen feministi, eikä kukaan ole minua leimannut "mielisairaaksi fanaatikoksi" - kaikkea muuta. Olet siis ennakkoluulosi kanssa vähemmistössä, joten tuota "kaikki ovat sitä mieltä"-retoriikkaa lienee aika turha viljellä. Toivon että jos jatkossa käyt tätä samaa keskustelua, osaat tehdä sen laittamatta lapsellisesti sanoja kenenkään suuhun. (Ja siltä varalta että seuraavaksi vastaat ettet niin tee, niin viittaan tokavikan kommenttisi ekaan lauseeseen.)


Mikko Ellilä

Olennaistahan tässä on juuri se, että vain minä "meuhkaan" Anne Moilasen esittämistä tappouhkauksista. Sinä et "meuhkaa" niistä, koska sinua eivät lainkaan häiritse veronmaksajien rahoilla toimivan Yleisradion ohjelmassa miehille esitetyt tappouhkaukset. Sinun mielestäsi tuollaisten mielisairaiden tappajien inhoaminen on vain turhaa "meuhkaamista", joka pitäisi lopettaa. Kiellät tappouhkausten esittämisen vastustamisen turhana "meuhkaamisena". Tämä on juuri sitä logiikkaa, jonka mukaan esim. islamilaisesta terrorismista puhuminen on "islamofobiaa" ja "rasismia" ja "meuhkaamista".

Saara Jantunen
Minun mielestäni tapoit tehokkaasti kaiken fiksun keskustelun, koska lienee turhaa keskustella, jos olet jo päättänyt mitä ajattelen ja päättänyt, että toisen sanomisten vääristely on jollakin tavalla osa järkevää dialogia. Jos haluat pyöriä ajatuksissasi mielisairaiden murhasta fantasioivien ääliöiden ympärillä niin ole hyvä. Siksi Nina Mikkonen ja Sarah Palinkin ovat julkkiksia.

Päähäsi ei nähtävästi uppoa se, että palokuntakin tietää että tulta vastaan ei taistella tulella, vaan vedellä. Eli tässä tapauksessa järjellä kohti fanatismia. Newsflash, hyvin harva ihminen tarvitsee sinun hyväksyntääsi. Eletään sen mukaan. Hyvää syksyä :)


Mikko Ellilä
En ole väittänyt sinun tarvitsevan minun hyväksyntääni. Minua vain ihmetyttää se, että "maltilliset" feministit eivät koskaan kritisoi Anne Moilasen ja Akuliina Saarikosken kaltaisia fanaatikkoja.

"Maltillisten" feministien suuri massa antaa painoarvoa Moilasen ja Saarikosken kaltaisille mielipuolille. Minä en "pyöri ajatuksissani" näiden fanaatikkojen ympärillä, mutta te "maltilliset" feministit annatte implisiittisesti tukenne heille olemalla kritisoimatta heitä. Teidän pitäisi nimenomaan eksplisiittisesti irtisanoutua heistä, koska he kuuluvat samaan feministiliikkeeseen kuin te. He ovat osa samaa brandi-imagoa kuin sinä. Kyllä minua vituttaisi, jos joku Moilasen tai Saarikosken kaltainen hullu tahraisi minun brandiani. Sinua se ei nähtävästi häiritse, joten sinun voidaan katsoa hyväksyneen heidät.

P.S.
Ilta-Sanomien sivustolta Nina Mikkosen kolumni:

Kun kiivas femakko laatii valkoisia sukkia myöten samanlaisen 10-100 -kohdan huomiolistan miespuolisista, ei se hetkeuta naisenemmistöisiä media- eikä nettikeskustelupiirejä. Valtaosa miehistä naurahtaa tyyppiluonnehdinnoille, jättää ne omaan arvoonsa eikä jää niitä herkkähipiäisisesti märehtimaan vaatien päitä vadille. Nainen ei. Mielipidediktatuuri henkisesti pienessä maassamme hakee vertaistaan. Meillä ei saa olla julkisesti asiosta kuin yhtä mieltä. Ennen tahdin määräsivät yya-henki ja UKK, nyt kumarretaan ei vain maahan saakka vaan sen allekin naisvaltaa.

Jos Audi-kaupasta vastaavan Keskon markkinointipuolella oltaisiin fiksuja, olisi nyt viikonvaihteessa tarjolla Audeja kaikin erikoisherkuin. Erikoishintaan tietysti! Naiset saapuisivat urputtamaan, kiukkuaan puhkuen kovaa kohtaloaan ja nuhtelemaan Esko Kiesiä. Vaan Audi-kauppiaat ottaisivat kaiken avosylin vastaan kuin miehiset miehet. ”Milloin Teille sopisi koeajo?” Tasa-arvon vuoksi edulliset autokaupat olisivat tarjolla miehillekin, mutta sitä ei tarvitsisi erikseen mainostaa. Rahaliikenne kun ei vaadi sukupuolitestiä. Ruusut ja tuoremehut vain Audeja päältä päin katselevillekin daameille. Vain naisille -erikoistarjoukseen kuuluisi humoristisena lisukkeena silitysrauta – kuten yritysjohtaja-ystävättäreni lisäsi. Minusta pitäisi vielä olla vielä kunnon silityslautakin kaupan päälle.

Julkisuuten kuin neulansilmästä päästetyt ja tarkoin ohjeistetut Audi-ajajat ovat myötäselityksineen surkeita esimerkkejä kaulimen ja sängyn väliin ahdistetuista jees-miehistä. Nyt näkee sen, mitä yhteiskunnan pelkin naisvoimin kasvattamat ja kaitsemat äijännysveröt uskaltavat sanoa. Eivät mitään. Ennen kaveria ei jätetty, nyt hänelle käännetään selkä. Muutenkin nettimeteli on nykyisin sitä samaa Barrabas-huutoa, jota parituhatta vuotta sitten päästettiin ilmaan pääsiäisen alla Jerusalemissa. Joukkohysteriaa.

Kun itse luin Audi-miehen 10 kohdan naishuomiot, totesin heti ykskantaan: Totta muuten joka sana. Naissukupuolessamme nykyisin niin yleiset ominaisuudet kuten huumorintajuttomuus ja kriisin- ja kritiikinsietokyvyttömyys, estävät vain monelta siskolta tuon huomiolistan syvemmän ymmärtämisen.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Suomi ei ole itsenäinen valtio, MOT

Iltalehti:

Kiista ruoan arvonlisäveron nostosta selittyy Vanhasen mukaan osittain EU:n määräyksistä. Kun ruokaveron alentamisesta sovittiin hallitusohjelmassa ja eduskunnassa vuonna 2007, EU:n säädökset eivät sallineet ravintolaruoan arvonlisäveron alentamista. Vasta tämän vuoden alusta avautui mahdollisuus toteuttaa Suomenkin pitkään ajamaa mallia ravintolaveron alentamisesta.


Suomi ei siis ole itsenäinen valtio, koska Suomi ei voi edes alentaa omia verojaan ilman EU:n lupaa.

Onko mitään syytä, miksi Suomen ei pitäisi erota EU:sta?

Miksi Suomi on alun perinkään liittynyt Euroopan unioniin?

Mitä hyötyä siitä on Suomelle koskaan ollut?

Miksi suomalaiset veronmaksajat elättävät satoja europarlamentaarikkoja ja kymmeniätuhansia EU-byrokraatteja, joiden ainoana tehtävänä on keksiä typeriä direktiivejä ja jakaa joka vuosi satoja miljardeja euroja ihmisiltä varastettuja rahoja tukiaisina kannattamattomille yrityksille, kuihtuvien syrjäseutujen aluehallinnolle, Sisilian mafialle (mafia vetää itselleen suuren osan, mahdollisesti suurimman osan, Sisilialle annetuista maataloustuista, aluetuista ym. tukiaisista), goebbelsilaiseen aivopesuun pyrkiville asennekasvatuskampanjoille ("suvaitsevuuskasvatus" ym.) ja huuhaakulttuuriprojekteille ("romanikulttuurifestivaali" ym.).

lauantai 22. elokuuta 2009

Mitä on sivistyneistö


Jukka Hankamäki:


Sivistyneistöllä on totuttu tarkoittamaan sellaisia ihmisiä, jotka osoittavat sivistyneisyytensä olemalla mukavia, kaikille ystävällisiä ja kohteliaita ja yleensä myös aiheettoman optimistisia. Tämä saattaa tuottaa vaikutelman myös tietystä epätodellisuudentajuisuudesta. Sen vuoksi akateemisille professoreille usein naureskellaan, ja heitä pidetään hämähäkinseittien verkottamina kipsipäinä – tietysti kaikella kunnioituksella, sillä onhan myös ihanteellisuudella tietty viehätyksensä, kunhan se myönnetään omaksi maailmakseen, josta ei tarvitse paljoa välittää. ”Juu, juu”, sanotaan, ja niin marxismin kuin monikulttuurisuudenkin ajatusvirheet hyväksytään, kunhan ne pysyvät yliopiston seinien sisäpuolella: kirjojen ja kansien välissä. Sillä täytyyhän hulluille olla mieliksi.

Mutta aina ne eivät pysy vaan leviävät yhteiskunnan vainioille. Jos ajatukset ovat toteuttamiskelvottomia, ovat yhteiskunnan perusrakenteet vaarassa. Silloin taas on esitettävä kritiikkiä. Todelliseksi sivistyneistöksi osoittautuvatkin tällöin juuri ne tahot, jotka ovat pitäneet jalkansa maassa ja joilla ei ole kallossaan runsain mitoin ohutta yläpilveä. Ongelma on, että kriitikon roolissa on vaikea olla mukava, ystävällinen ja kaikille kohtelias. Aina voi tulla loukanneeksi joidenkin tunteita, useimmiten kuitenkin myös heidän omaksi hyväkseen. Kuten sananlasku sanoo: on vaikea kulkea väkijoukon halki soihtua kantaen polttamatta jonkun partaa.

Sen sijaan näennäissivistyneen sopeutujan täytyy olla sievä ja lievä. ”Sivistyneisyyden” velvoittamana hän ei saisi esittää kärkeviä mielipiteitä eikä tulkintoja, ja varsinkaan hän ei saisi pahoittaa kenenkään mieltä edes silloin, kun siihen olisi kaikki syy. ”Sivistyneen” odotetaan kohtelevan muita ihmisiä aivan niin kuin muut ihmiset haluavat kohdella ”sivistynyttä”: eihän kuolevalle kerrota totuutta hänen tilastaan.

Miksi sitten sivistynyttä sopeutujaa kohdellaan kuin uutta jumalaa ja todella sivistyneet kriitikot halutaan vetää hirteen? Vastaus löytyy valtasuhteesta. Totuus on, että akateemisen ihmisen sivistäminen on häneen kohdistuva hallintaprosessi. Yliopistossa ihminen sopeutetaan. Koko kymmenvuotinen koulutus ei suinkaan tähtää itsenäisesti ajattelevan yksilön luomiseen vaan ihmisen mukauttamiseen ja sopeuttamiseen: ensin tieteen pragmaattisiin normeihin (jotka usein ovat laumahenkisiä ja korostavat ”tiedeyhteisön hyväksymistä”) ja sitten myös poliittisiin normeihin, joiden kautta tiede palvelee yhteiskunnan suunnittelua ja ohjausta. Tällä tavoin sivistetystä ihmisestä tulee vastoin tahtoaan hallittu akateeminen pelle.

Joillekin kuvatunlainen rooli sopii. He ovat joko liian yksinkertaisia oivaltaakseen, kuinka heitä hallitaan sovinnaisuuden normeilla, tai sitten he ovat tarpeeksi ovelia käyttääkseen tilaisuutta hyväkseen ja edistääkseen uraansa ottamalla kaiken irti tuosta kahleisiin joutumisestaan. Ensin mainitut eivät ole kovin lahjakkaita, eikä heistä koskaan tule henkisesti itsenäisiä ihmisiä. Viimeksi mainitut puolestaan ovat itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, jotka suostuvat mihin tahansa pyrkiessään edistämään omaa etuaan.

Heidän lisäkseen on sitten sopeutumattomia yksilöitä, joista tulee itsenäisiä tieteenharjoittajia, ja useimmat heistä ovat filosofeja. Suurimmasta osasta filosofiaa opiskelleista ei tosin koskaan tule filosofeja vaan juuri noita ensin mainitsemiani tyyppejä. Filosofeja eli itsenäisiä ajattelijoita voi sen sijaan tulla miltä tieteenalalta tahansa, kunhan he eivät putoa tuohon ”sivistyneistöä” varten kaivettuun kuoppaan, jossa heiltä vaaditaan sopeutumista, mukautumista ja kohteliaisuutta kaiken sosiaalisen verkostoitumisen lisäksi.

Jussi Halla-aho on juuri sellainen henkilö, joka ei ole verkostoitunut, sopeutunut eikä mukautunut. Hän on päättänyt itse kirjoitustensa aiheista ja siitä, mihin analyysien pohjalta on perusteltua päätyä. Siksi hänellä ei ole sijaa majatalossa, aivan kuten ei minullakaan. Koska olen myös itse esittänyt melkein kaikista yhteiskunnallisista puheenaiheista omat lahjomattomat analyysini, olen henkipatto yliopistoyhteisön piirissä, ja tie yliopistovirkoihin näyttää olevan tukossa.

Mutta poliittisille vallankäyttäjille pelkkä sulkeminen akateemisen yhteisön ulkopuolelle ei riitä. He haluavat lynkata toisinajattelijat perusteellisesti myös muualla yhteiskunnassa. Miksi?

Jos asiaa ajatellaan valtapolitiikan kannalta, korkeasti koulutettu tieteenharjoittaja on poliittiselle vallalle suuri uhka. Hänhän voi paljastaa toisten ihmisten valheet. Siksi tämä ihminen on haastettava oikeuteen ja pantava vankilaan, aivan niin kuin Jussi Halla-aholle uhataan nyt tehdä. Ja kyseessä on sentään akateeminen tohtori, jonka taidoista ja arvostelukyvystä antaa kuvaa se, että hänen väitöskirjansakin on hyväksytty kiitettävällä arvosanalla. Mahtaako tämä olla ihan oikein? Eikö syyttäjiä ja tuomareita lainkaan huimaa?

Senaatintori: Hiljaisuus, sairaala-alue!

Jussi Halla-ahoa vastaan suunnattu oikeudenkäynti on muistutus siitä, kuinka tyhmää poliittinen virkamieskunta pohjimmiltaan on. Halla-aho on oikeudessa ainoastaan poliitikkojen ja muutaman demlajuristin oman matalamielisyyden merkiksi. Häntä syyttävät tahot ovat kuin pieniä päästäisiä, joiden laumasta leviää pieneläimille tyypillinen tunkkaisuuden löyhkä.

Halla-aho on raitistanut maahanmuuttokeskustelua terveellisellä tavalla. Hän on osoittanut, millaista kriittinen akateeminen argumentaatio parhaimmillaan on. Ja nyt tätä vaatimatonta blogistia viedään linnasta linnaan kuin Galileo Galileita: vaatien häntä pyörtämään kirjoituksiaan rangaistuksilla uhaten.

Uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta nostetut ideologiset syytteet ovat oikeudenkäytön irvikuvia. Uskonrauhaa pitääkin rikkoa, sillä ei ole ihmisarvon kannalta loukkaavampaa kuin antaa jonkun ”uskoa rauhassa”. Uskontojen uhrit pitäisi vapauttaa ajatusvankiloistaan rikkomalla uskonrauhaa oikein kunnolla.

Sama pätee kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. On oikein arvostella kansanryhmää silloin, kun kansanryhmä on arvostelunsa ansainnut. Myös ”kiihottaminen”, jonka parempi vastine olisi ehkä innostaminen, on tyypillistä kaikelle poliittiselle toiminnalle. Sen vuoksi aktivoiminen ja kannatuksen hankkiminen ovat mitä suotavimpia ilmiöitä kansanvallan oman toimivuuden kannalta.

Vain täydellinen soppakana ymmärtää sivistyneisyyden sopeutumiseksi. Juuri sellaiseksi myös akateeminen toiminta on kaiken vallan ja viisauden keskuksessa, Senaatintorin kupeessa, mennyt. Yliopistostakin saa nykyään lähtöpassit nopeasti, jos ei noudata vastapäisessä pytingissä hyväksi havaittuja tendenssejä tai repii niitä peräti kappaleiksi oman sivistyneisyytensä merkiksi. Feminismin ohella juuri monikulttuurisuuden ideologia on yksi syy yliopistolaitoksen nykyiseen epä-älyllistymiseen, kun järkiperäisen argumentaation ja loogisen päättelyn sijasta vaaditaan poliittista korrektiutta.

Matka politiikan kerroksista akateemisen toiminnan kujille ja käytäville on hämmästyttävän lyhyt, eikä yhteiskuntamme tahtoisi sallia minkäänlaista poikkeavaa ajattelua. Suurinta valtaa on tietysti omavaltaisuus. Mikäli omaa valtaa käyttää akateemisesti ansioitunut tieteenharjoittaja, häntä on yleensä vaikea hallita ja saada tekemisistään kiinni. Hänen ruotuun palauttamisekseen ei ole muuta keinoa kuin laittaa hänet vankilaan. Sairasta mutta totta. Halla-ahon lynkkaamisessa on kyse juuri tällaisesta sivistyneistön hallitsemiseen tähtäävästä prosessista.

Ainoa mihin Jussi Halla-aho on syyllistynyt, on se, että hän on opettanut Suomen kansalle analyyttista ajattelua: juuri sitä, jota entiset sovjetisoinnin kannattajat ja nykyiset Brysselin lakeijat eivät vieläkään tajua.


On siis huomattava ketkä tuomitsevat ja keiden hyväksynnällä Suomessa tälläkin hetkellä tuomitaan käräjäoikeuksissa vapaita kirjoittajia siitä, että he kirjoittavat ajatuksensa julki. Tähän kysymykseen on suomalaiselta sivistyneistöltä turha odottaa valaistusta, sillä se on kauttaaltaan epä-älyllistä ja pelokasta asioissa, joihin kantaa ottaminen voisi horjuttaa sen itsetyytyväistä asemaa valtiollisena hoivalapsena.


Nimimerkki Kumitonttu:

Suomalainen sivistyneistö ei kannata sananvapautta, koska suomalainen sivistyneistö on sivistynyt sillä tavalla, johon kuuluvat ooppera, klassinen musiikki ja lasi punaviiniä (pariisilaisella) terassilla. Minusta se ei ole sivistystä vaan pinnallisuutta; mieleen tulee joku viktoriaaninen englantilainen kartanoelämä, jossa suut käyvät mutta mitään ei sanota eikä tarkoiteta. Pinnallisuuteen ei puolestaan kuulu huoli kansalaisten perusoikeuksista, joten ympyrä sulkeutuu.


Tästä on malliesimerkkinä Matti Klinge.

Valitettavasti useimmat Matti Klingeä inhoavat ihmiset kritisoivat häntä siitä, että hän on liian elitistinen, liian hieno herrasmies, liian sivistynyt, liian akateeminen jne.

Minun mielestäni Klinge on päinvastoin täysin sivistymätön ihminen, jonka käsitys kulttuurista on äärimmäisen pinnallinen, ulkokohtainen, kaavamainen. Klinge luulee, että sivistystä on 1600-1700-lukulaisten ranskalaisten hovikäytössääntöjen ulkoaopettelu.

Samaan aikaan sama mies mm. kehuu eksplisiittisesti Johan Bäckmania ja Vladimir Putinia. Todellinen sivistynyt ihminen ei tietenkään kannata diktatuuria eikä hyväksy ihmisoikeusrikoksia. Neuvostoliitto ja Putinin Venäjä edustavat äärimmäisen barbaarista, orientaalista absoluuttista despotismia. Klinge ja Bäckman kuitenkin kannattavat näitä molempia.

IDA:

Itseäni on jo Muhammed-pilakuvista ( tai oikeastaan jo Sex Pistolsin maahantulon estämistä ja videosensuurilaista ) lähtien ottanut päähän, että kaikki ovat hiljaa ja niin sanotun älymystön parista mahdollisesti tulevat kommentit ovat vain ja ainoastaan sensoreja myötäileviä. Itse asiassa, jos toimittajia pidetään älymystönä he ovat olleet sensuurin alulle panevia voimia näissä tapauksissa.


Tapio Tuuri:

Monikulttuurikriitikkojen, erityisesti Halla-ahon, sanan- ja mielipiteenvapauteen kohdistuvat oikeustoimet ovat aivan poikkeuksellisen kovia ja rajuja, jopa historiallisesti. Mediaeliitiltä tai sivistyneistön eliitiltä on kuitenkin turha odottaa mitään vastakaikua, koska niiden mielestä "rasistit" pitääkin vaientaa.

Uskon, että vain harva journalisti on edes tutustunut esimerkiksi Halla-ahon kirjoituksiin, koska eihän kukaan "sivistynyt" ihminen lue "rasistin" kirjoituksia.


Suomessa suurin osa "sivistyneistöä" tai mediaa ei tajua sivistyksestä tai ihmisoikeuksista yhtään mitään.

Suomalainen "sivistyneistö" on täynnä Jouko Turkan, Timo Harakan, Katariina Lillqvistin, Anne Moilasen ja Akuliina Saarikosken kaltaisia idiootteja, jotka luulevat olevansa fiksuja huutaessaan huonosti kasvatetun kakaran räkänaurua.

Typerät riehujat ja räyhääjät eivät ole sivistyneistöä.

Matti Klingen, Johan Bäckmanin, Jaakko Hämeen-Anttilan jne. kaltaiset diktatuurien ihailijat eivät ole sivistyneistöä.

Suomessa esiintyy julkisuudessa äärimmäisen harvoin todellista sivistyneistöä.

Suomalainen media ei myöskään millään tavalla täytä tehtäväänsä vallan vahtikoirana. Suomalainen media on valtiovallan osa, ei valtion ulkopuolinen, kansan intressejä puolustava vallanpitäjiä kritisoiva valpas, tietoa tuottava ja julkista keskustelua tarjoava yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alue.

Suomalainen media on vallanpitäjien käsikassara. Media tuottaa vain vallanpitäjiä tukevaa propagandaa.

Suomalaisen sivistyneistön olemattomuuden osoittaa se, että kukaan julkinen intellektuelli (Jaakko Hämeen-Anttila, Matti Klinge jne.) ei koskaan kritisoi suomalaisen median valtiosidonnaisuutta. Kukaan suomalainen "julkinen intellektuelli" ei näe ongelmana sitä, että suomalainen media tuottaa vain vallanpitäjiä tukevaa propagandaa. Kenelläkään suomalaisella "intellektuellilla" ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä, mikä on median tehtävä sivistysmaassa.

Suomalaisten "intellektuellien" käsitys sivistyksestä on tuhannen vuoden takaisten arabian- ja persiankielisten runojen ihailu (Hämeen-Anttila), 1600-1700-lukujen Ranskan ihailu (Klinge), paskan heittäminen teatteriyleisön päälle (Harakka, Turkka), infantiili "läl-läl-lää, Mannerheim oli homo"-huutelu (Lillqvist), perverssi, sadistinen "kaikkia miehiä pitäisi ampua kiveksiin ja penikseen"-väkivaltafantasia (Moilanen) tai psykoottinen "kaikkien naisten pitäisi olla lesboja"-hourailu (Saarikoski).

Kenelläkään suomalaisella "intellektuellilla" ei tunnu olevan sellaista käsitystä, että sivistyneistön pitäisi puolustaa modernin eurooppalaisen sivilisaation arvoja, rationaalista ajattelua, objektiivista totuuskäsitystä, tiedettä, ihmisten hyvinvointia ja yksilönvapautta.