Lukemisen erityisvaikeus (yhdessä kirjoittamisen erityisvaikeuden kanssa: lukivaikeus, lukihäiriö) eli dysleksia on todennäköisesti neurologinen tai neurobiologinen häiriö. Oireina voi olla esimerkiksi lukemisessa hitaus tai vaikeus sekä samankaltaisten äänteiden oikeinkuulemisen vaikeus, ja lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudessa myös kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen, kirjainten poisjäänti, ylimääräisten kirjainten lisääminen tai sanojen puuttuminen. Lukemisen erityisvaikeuden syynä olevia geenivirheitä on löydetty ainakin neljä ja sen vakavuutta kuvataan asteikolla yhdestä neljään. Lukihäiriö vaikeuttaa lukemista, kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä.[1]
ICD-10-tautiluokituksen mukaan lukemisen erityisvaikeus (dysleksia) on eräs psyykkisen kehityksen häiriöistä. Se on oppimiskyvyn vaikeuksista yleisin, ja se ei johdu peruskoulutuksen tasosta, sairauksista tai vammoista, ja se saattaa ilmetä koko elämän ajan.[2] Muita oppikyvyn vaikeuksia ovat laskemiskyvyn erityisvaikeus (dyskalkulia) ja kirjoittamisen erityisvaikeus (dysgrafia), ja ne voivat esiintyä samanaikaisesti.[3] Lukemisen erityisvaikeuden oireita ovat kirjallisen ilmaisun niukkuus, kankeus ja virheiden suuri määrä ja siihen liittyy aina vieraiden kielten oppimisvaikeus. Muita tähän sairauteen liittyviä oireita voivat olla mm. tilan, suuntien ja ajan hahmottamisvaikeudet, motoriset vaikeudet ja matemaattisen ajattelun vaikeudet.[4] Lukemisen erityisvaikeutta ei luokitella kehitysvammaisuuteen kuuluvaksi.[3] Sen taustalla oleva neurologinen poikkeama hermoston toiminnassa on pysyvä ja sitä ei voida korjata käyttäytymisen uudelleenopetuksella, mutta siitä aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään oppimiskyvyn muiden osa-alueiden käytön tehostamisella.Lukemisen erityisvaikeudessa henkilön (lapsi tai aikuinen) luetun ymmärtäminen tai lukemistarkkuus on henkilön ikään, älykkyyteen tai koulutukseen verrattuna selvästi odotettua huonompaa. Lukemisen vaikeus voi ilmetä mm. eri kirjaiten erottelussa toisistaan tai äänteiden (tai äänneyhdistelmien) yhdistämisessä kirjoitettuihin merkkeihin. Lukemisen erityisvaikeus esiintyy yleisemmin pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla.[3] Oppimisen erityisvaikeuksien syy on keskushermoston näitä toimintoja säätelevien hermorakenteiden toiminnan poikkeaminen tavanomaisesta, ja joskus syynä voi olla neurologinen sairaus.[3]Lukemisen erityisvaikeuden perusta on se, että kokonaisen sanan merkitys ei hahmotu automaattisesti yhdellä silmäyksellä aivojen äänne- ja tavutietoisuuden sekä sanojen näkövasteen häiriön vuoksi. Lukivaikeus aiheuttaa sen, että kirjainmerkit muutetaan yksi kerrallaan äänteiksi ja koostetaan sanaksi, ja tämä vie aivokapasiteettia mm. sanan mieleenpainamiselta ja sen liittämiseltä muihin yhteyksiin.[4] Kirjoittamisen erityisvaikeus voi ilmetä mm. huonona käsialana, kieliopillisina virheinä, tavutusvirheinä ja vaikeutena jäsentää kappaleita.[3]Lukemisen erityisvaikeuksia omaavaan henkilöön on aikaisemmin liitetty oletuksia laiskuudesta tai tavanomaista alhaisemmasta älykkyydestä, mutta nykyään on mahdollista, että oppimisen vaikeuksien syynä voidaan pitää jotain oppimisen erityisvaikeutta. Nykyisin oppimisen erityisvaikeus pyritään yleensä tunnistamaan varhaisessa iässä, jotta voidaan ottaa käyttöön sopivia keinoja oppimisvaikeuksien vaikutusten vähentämiseksi. Lukemisen erityisvaikeus on spesifinen eikä yleensä ilmene puheessa. Poikkeuksena lukemalla opitut asiat saattavat puhekielessä esiintyä totutusta poikkeavassa järjestyksessä. Lukemisen erityisvaikeus ei liity älykkyyden tai aistitoiminnassa (näköaisti, kuulo) oleviin puutteisiin tai opetuksen laatuun.
(lihavointi M. Ellilä)
Mihin perustuu tämä yleisesti esitetty väite, että lukihäiriö ei olisi merkki matalasta älykkyystasosta? Miten ihmisellä, joka esim. kirjoittaa yhdyssanat erikseen, voisi olla korkea ÄO?
Miten korkean ÄO:n omaava ihminen voisi olla tajuamatta esim. eroa ison ja pienen alkukirjaimen välillä? Miten suomea äidinkielenään puhuva ihminen voisi kirjoittaa esim. kielten ja kansallisuuksien nimet suomeksi isolla alkukirjaimella olematta vajaaälyinen? Miten on mahdollista, että normaalilla järjellä varustettu ihminen ei tajuaisi tällaisia yksinkertaisia oikeinkirjoitussääntöjä?
Mitä merkitystä on käsitteellä älykkyys, jos kyvyttömyyttä oppia yksinkertaisia asioita ei pidetä merkkinä matalasta älykkyystasosta?
Miten korkean ÄO:n omaava ihminen voisi olla tajuamatta esim. eroa ison ja pienen alkukirjaimen välillä? Miten suomea äidinkielenään puhuva ihminen voisi kirjoittaa esim. kielten ja kansallisuuksien nimet suomeksi isolla alkukirjaimella olematta vajaaälyinen? Miten on mahdollista, että normaalilla järjellä varustettu ihminen ei tajuaisi tällaisia yksinkertaisia oikeinkirjoitussääntöjä?
Mitä merkitystä on käsitteellä älykkyys, jos kyvyttömyyttä oppia yksinkertaisia asioita ei pidetä merkkinä matalasta älykkyystasosta?
Englanninkielisessä wikipedia-artikkelissa viitataan tähän tutkimukseen. Valitettavasti tutkimuksen koko teksti ei ole saatavilla netissä, mutta tiivistelmästä käy ilmi seuraavaa (lihavointi minun):
VastaaPoista"We show that in typical readers, reading and IQ development are dynamically linked over time. Such mutual interrelationships are not perceptible in dyslexic readers, which suggests that reading and cognition develop more independently in these individuals. To our knowledge, these findings provide the first empirical demonstration of a coupling between cognition and reading in typical readers and a developmental uncoupling between cognition and reading in dyslexic readers. This uncoupling was the core concept of the initial description of dyslexia and remains the focus of the current definitional model of this learning disability."
Jaha, Blogger meni sitten ja lihavoi jostain syystä koko kommentin. Tarkoitukseni oli lihavoida vain tämä lause: "Such mutual interrelationships are not perceptible in dyslexic readers, which suggests that reading and cognition develop more independently in these individuals."
VastaaPoistaVakavasta lukihäiriöstä kärsiviä ihmisiä on valmistunut yliopistosta kohtuullisin arvosanoin. Heitä on yllättävän paljon myös loistavia tuloksia tehneiden yritysjohtajien joukossa. On kohtuullisen älyvapaa ajatus yhdistää lukihäiriö alhaiseen ÄO:ään.
VastaaPoistaPahoittelen kovin myöhäistä kommenttia, käyn täällä tavattoman harvoin.
VastaaPoistaLukihäiriö ei vaikuta yleisälykkyyteen so. se ei ole tilastollisessa yhteydessä muihin älykkyyden ilmenemismuotoihin. tästä on, kuten Veikko Suvanto totesi, tutkimusdataa. Lukihäiriö ei esimerkiksi juurikaan anna informaatiota siitä, miten henkilö pärjää vaikkapa kuviopäättelytestissä. Käsittääkseni lukihäiriössä ongelma ei ole suinkaan se, että henkilö ei tietäisi miten sanat tms kirjoitetaan oikein, vaan siitä, ettei hän samalla tavalla automaattisesti näe sanasta, mikä se on, vaan hänen täytyy tunnistaa tietoisesti jokainen kirjain erikseen. Tämä johtaa siihen, että kun lukeminen nopeutuu, kirjaimet ja tavut usein esimerkiksi vaihtavat paikkaansa tavanomaista useammin.
Syvemmällä tasolla kysymys on tietenkin epistemologinen. Jos kyky laittaa kirjaimet oikeaan järjestykseen ilman tietoista ponnistelua on jonkun mielestä aivan olennainen osa "älykkyyttä", niin tietenkin näin on. On kuitenkin hieman ongelmallista ajatella asiaa näin, koska ihminen joka ei kärsi lukihäiriöstä, ei myöskään käytä mitään päättelyä tms, vaan prosessi kirjainten, tavujen jne. tunnistamisessa on täysin automatisoitunut. Se onnistuu usein esimerkiksi ihmisiltä joiden äly ei muutoin lainkaan riitä vaikkapa shakin sääntöjen opetteluun tai vaikkapa differentiaalilaskennan ymmärtämiseen. Tällaiset automatisoituvat, hahmontunnistukseen liittyvät prosessit ovat tietenkin ongelmallisia sen suhteen mihin ne sijoitetaan kun puhutaan älykkyydestä, koska älykkyys on paljon muutakin kuin tietoista ajattelua. Koska kyse on kuitenkin selvästi jostain mikä ei tilastollisesti ajatellen vaikuta muuhun älylliseen suoriutumiseen, on mielekästä erottaa lukihäiriö erikseen ja todeta että se ei muulla tavoin haittaa älykkyyttä.