Homohössötyksestä

Esa Rintala 24. kesäkuuta 2009: Pride-radikalismi?

Parhaillaan vietetään Helsinki-prideä, jonka huipentuma on Pride-kulkue ja puistojuhla lauantaina.

Miksi homot järjestävät jotain homoylpeyskulkueita ja homopuistojuhlia?

Juhlistavatko heterot omaa heteroseksuaalisuuttaan järjestämällä ryhmäseksijuhlia puistoissa tai jotain seksiparaateja kaupungin keskustassa?

Normaalien ihmisten mielestä seksuaalisuus on intiimi, kahdenvälinen asia. Seksuaalisuutta ei tarvitse juhlia tai julistaa eikä sillä tarvitse ylpeillä. Seksuaalisuus on niin itsestäänselvä asia, että sen julistaminen erikseen jossain paraatissa tai puistoseksijuhlassa on aika omituista.

Ihmettelen kaikenlaisten vähemmistöjen ja ääriryhmien tarvetta vallata julkista tilaa itselleen tukkimalla katuja, toreja ja puistoja kulkueillaan ja mielenosoituksillaan. Kadut on tarkoitettu kävelemistä ja autolla ajamista varten, puistot on tarkoitettu kävelyä, maisemienihailua, koirienulkoiluttamista, auringonottoa, piknikkejä jne. varten, torit on tarkoitettu kauppapaikoiksi. Mikä oikeus jollain marginaaliryhmällä on kaapata tällaiset veronmaksajien rahoilla kustannetut ja kaikkien kansalaisten käyttämät julkiset tilat itselleen?

Suomi on seksuaalivähemmistöjen asiassa (kuinka 60-lukulaista! Miksei voi puhua gay-kansasta) vähän kahtiajakoisessa tilanteessa.

Miksi seksuaalivähemmistöillä olisi jotain erillistä "asiaa" eli omaa erillistä agendaa? Miksi homoseksuaalisesti suuntautuneet ihmiset eivät voisi olla ihan samanlaisia kuin normaalit ihmiset? Miksi heillä olisi jokin oma poliittinen agendansa?

Miksi homoja pitäisi kutsua keinotekoisella nimellä "gay-kansa"? Termi "gay-kansa" kuulostaa joltain 1980-lukulaiselta pornolehtidiskurssilta.

Miksi seksuaalivähemmistöt käyttävät itsestään kaikenlaisia omituisia nimityksiä, kuten "GLBT-ihmiset" jne.?

Miksi homot eivät kutsu itseään yksinkertaisesti homoiksi? Miksi homoista puhutaan samassa yhteydessä kuin transvestiiteistä tai transseksuaaleista? Nämähän ovat aivan eri asioita eikä niillä ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin homot voitaisiin niputtaa yhteen vaikka vasenkätisten kanssa tai punatukkaisten kanssa tai diabeetikkojen kanssa. Tämä on omituista pelleilyä.

Miksi homot ym. vähemmistöt halutaan yhdistää omituiseksi toiseusklusteriksi, johon kootaan kaikki normaaleista ihmisistä poikkevat marginaaliryhmät, täysin riippumatta näiden ryhmien välisistä eroista?

Jotkut ihmiset tuntuvat inhoavan nimenomaan normaaliutta niin fanaattisesti, että haluavat muodostaa jonkinlaisen poikkeavien ihmisten yhteisrintaman normaaleja ihmisiä vastaan. Tämä selittää mm. sen, että samat ihmiset ovat samanaikaisesti lesboja, kommunisteja, kasvissyöjiä, huumeidenkäyttäjiä jne.

Toisaalta on menty eteenpäin mm. lainsäädännössä esim. homoparien sisäisen adoption suhteen.

Minusta se ei ole minkäänlaista eteenpäin menemistä, että miehen ja naisen yhteisen lapsen huoltajuus siirretään lapsen isältä lapsen äidin lesbokumppanille.

Fanaattisesti normaaliutta vihaavat pervertikot inhoavat heteromiehiä ja haluavat ottaa lapset pois isiltään eli heteromiehiltä. Tämä on ainoa syy lesbojen adoptio-oikeuden kannattamiseen. Vain fanaattinen viha heteromiehiä kohtaan voi olla syy siihen, että lapsen huoltajuus halutaan antaa jollekin lesbolle mieluummin kuin lapsen omalle isälle.

Gay-tematiikka on ollut esillä julkisuudessa usein, ja jotkut ovat antaneet rohkeasti kasvot gay-ilmiölle.

Miksi olisi olemassa jotain erillistä "gay-tematiikkaa"? Miksi homot eivät voisi elää niin kuin normaalit ihmiset?

Miksi jonkun pitäisi "antaa rohkeasti kasvot gay-ilmiölle"? Miksi homoseksuaalisuus olisi joku mystinen "gay-ilmiö"? Seksuaalisuus on itsestäänselvä asia eikä mikään erikoinen ilmiö. Miksi jonkun pitäisi erikseen "antaa kasvot" homoseksuaalisuudelle? Kyllähän se on yleisesti tiedossa kaikkien täysjärkisten yli 7-vuotiaiden keskuudessa, että jotkut ovat suuntautunut homoseksuaalisesti ja useimmat heteroseksuaalisesti. Mikä tässä on niin ihmeellistä, että sitä pitää erikseen julistaa joka paikassa joka päivä vuodesta toiseen?

Parhaillaan Yle-teemalla pyörii neliosainen Homo-Suomi- sarja.

Kuvastaa jälleen Ylen "palvelua", että veronmaksajien rahoja käytetään homo-ohjelmien tekemiseen.

Asia ei enää ole niin vieras ja salassa pidetty kuin vielä 80-luvulla.

Minä olin murrosikäinen 1980-luvun lopulla (olin 12-vuotias vuonna 1989) enkä muista homoseksuaalisuuden olleen ainakaan tuolloin mitenkään vieras ja salassapidetty asia. En pysty kuvittelemaan, että henkiseltä kehitykseltään ikätasoa vastaava 12-vuotias ei olisi 1980-luvulla tiennyt homoseksuaalisuuden olemassaoloa.

Eurooppalainen humanismi on levinnyt väkisinkin myös suomalaiseen henkiseen ilmapiiriin, mikä on hyvä asia.

Millä tavalla suvaitsevuus homoseksuaalisuutta kohtaan perustuu "eurooppalaiseen humanismiin"?

Eikö suvaitsevuus perustu ihan vain siihen, että kenelläkään ei vain ole mitään syytä esimerkiksi käyttäytyä väkivaltaisesti homoja kohtaan? Miksi tällaisen itsestäänselvyyden toteamiseen tarvittaisiin jotain eksplisiittistä ideologiaa?

Mutta samaan aikaan asenteet bunkkeroituvat vastapuolella.

Millä vastapuolella? Onko Suomessa muka olemassa joku organisoitunut homovastainen militantti ääriryhmä?

Tuollaisen ääriryhmän olemassaolon postulointi olisi mielestäni sangen vainoharhaista.

Tilanne vastaa aika paljon naispappeuden ympärillä kiehuvaa ongelmatiikkaa.

Ai jaa. Miten niin? Mitä muuten on "ongelmatiikka"? Idiootit käyttävät usein virheellisiä termejä. Terminologisista virheistä voi melkein aina tunnistaa sekopään, jolla ei ole mitään järkevää sanottavaa.

Vastustajat (jotka ovat aika paljon samoja tahoja) ovat koventaneet otteitaan.

Ai jaa. Siis Suomessa on laaja homovastainen militantti ääriryhmä, joka on suureksi osaksi sama joukko kuin naispappeuden vastustajien joukko? Mielenkiintoista. Kuinka suuri osuus suomalaisista luterilaisista on naispappeuden vastustajia? Onko näistä enemmistö myös homojen vastustajia? Mihin tämä käsitys laajasta homovastaisesta rintamasta perustuu?

Lehtien palstoilla käydään kiivasta ja osin asiatontakin keskustelua homouden syistä ja seurauksista, ja onpa asiasta lausuttu mielipiteitä jälleen valtiopäivien puhujanpöntöstäkin.

Sanomalehdissä on varmaan raportoitu tieteellisiä tutkimustuloksia homoseksuaalisuuden geneettisyydestä. Tämä on jostain syystä joidenkin homojen mielestä "kiivasta ja osin asiatontakin keskustelua".

Maailma ei siis ole lähestulkoonkaan valmis. On kuitenkin selvää, että alkanutta kehityskulkua ei voi enää pysäyttää.

Usko vääjäämättä etenevään historialliseen edistykseen on hegeliläisyyttä ja marxismia.

Gay-liike etenee voimalla

Ooo. Tämä itse asiassa kuulostaa jo varsin militantilta kielenkäytöltä. Jotenkin tulee etsimättä mieleen:

Die Strasse frei den braunen Bataillonen!
Die Strasse frei dem Sturmabteilungsmann!

Miksi kaiken pitäisi aina olla jokin fanaattinen ideologinen "liike", joka "etenee voimalla"?

Miksi ihmiset eivät voisi vain elää omaa elämäänsä kaikessa rauhassa?

ja tulee aika, jolloin homoparisuhde on lain edessä yhdenvertainen heteroparisuhteen kanssa.

Minä kannatan sitä, että laki ei sekaannu aikuisten ihmisten keskinäisiin vapaaehtoisiin parisuhteisiin.

Miksi valtion pitäisi hyysätä ihmisten yksityiselämää?

Valtiovallan puuttumisesta asioihin on yleensä vain haittaa. Miksi homot haluavat, että valtio määrittelisi virallisen homosuhteen?

Kohta ei siunata ainoastaan pariskunnan liesituuletinta, vaan kahden toistaan rakastavan henkilön elämänikäinen parisuhde.

Miksi valtion pitäisi "siunata" se?

Aikanaan parisuhteelle saadaan myös kirkollinen siunaus ja vietetään kunnon kesähäitä niin kuin heteropariskunnatkin viettävät.

Miksi?

Miksi homot haluavat kuulua kirkkoon? Kirkon opetukset perustuvat Raamattuun, joka on eksplisiittisesti homoseksuaalisuuden vastainen, barbaarinen, primitiivinen, militanttien fanaatikkojen kirjoittama kokoelma levottomia houreita.

Tähän olisi pitänyt päästä jo ajat sitten. Mutta kenties suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä liikaa agraarista konservatiivisuutta, jonka väistymiseen tarvitaan sukupolvien vaihtumista.

Se on agraarista konservatiivisuutta, että suomalaisissa kirkoissa ei ole vihitty homoja?

Ensinnäkin kirkko on autoritaarinen konservatiivinen instituutio, koska kirkon opetus perustuu tuhansia vuosia vanhaan mielisairaiden autoritaaristen fanaatikkojen kirjoittamaan hourekokoelmaan.

Toiseksi on konservatiivista ajatella, että kaikkien pitäisi mennä naimisiin kirkossa. Miksi homot eivät voi elää keskenään parisuhteessa tarvitsematta "siunausta" uskonnolta, jonka pyhä kirja on äärimmäisen homovastainen?

Kirkkohäitä vaativa homo on yhtä hullu kuin Hitleriltä siunausta vaativa juutalainen. Raamattu on yhtä homovastainen kuin Mein Kampf on juutalaisvastainen.

Asia ei kuitenkaan ole niin auvoinen kuin luulisi. Asenteet kovenevat vastapuolella – niin kuin naispappeusasiassakin.

Tässä on taas tätä vainoharhaa, että on olemassa militantti homovastainen ja naispappeusvastainen organisoitunut ääriryhmä. Tällaisen tahon postulointi ja sen määritteleminen vaaralliseksi viholliseksi on fanaatikoille tyypillistä vainoharhaa. Yleensä nimenomaan vainoharhainen, psykoottinen persoonallisuus johtaa fanaattiseen, militanttiin ajatteluun.

Tästä syystä Hitler luuli, että on olemassa maailmaa hallitseva juutalaisten salaliitto, Weltjudentum. Tämän viholliskuvan luominen oli tärkeää Hitlerin edustamalle antisemitismille. Natsit eivät olisi voineet todella vihata juutalaisia, jos he eivät olisi ensin luoneet tällaista vainoharhaista viholliskuvaa. Vastaavasti "suvaitsevaiset, edistykselliset, tiedostavat intellektuellit" postuloivat viholliskuvakseen valkoisten heteroseksuaalisten miesten muodostaman fasistisen salaliiton, joka uhkaa naisia, homoja, neekereitä ja muslimeja.

Tämän vastapainona asenteet väistämättä kovenevat myös toisella puolella.

Niin. Ensin siis kuvitellaan, että valkoisten heteroseksuaalisten miesten salaliitto uhkaa homoja. Sitten tätä viholliskuvaa käytetään perusteluna sille, että homoaktivistien täytyy ryhtyä militantimmiksi.

Vastustajien linnake on vaikea murtaa, ja siihen tarvitaan ennen kaikkea muun kansanosan myötämielinen tuki.

Mikä on se "vastustajien linnake", joka täytyy "murtaa"?

Tämähän on hyvin samanlaista diskurssia kuin kommunisti Katariina Lillqvistin puhe "oikeistovallan pönäkän perinnelinnakkeen diktatuurista".

Hysteerikot näkevät kaikkialla jotain suuria salaliittoja ja "vastustajien linnakkeita".

Tämän tuen hakemiseen kannattaa panostaa aktiivisesti ja nopeasti.

Suuren yleisön tuen saamista homoaktivisteille ei mitenkään edistä se, että maalaillaan jotain harhaisia uhkakuvia "vastustajien linnakkeista".

Lähiaikoina näemme kuitenkin, että äänenpainot puolustavalla rintamalla alkavat koventua. Muualla maailmassa on heräämässä act up –tyyppinen liikehdintä, joka aikanaan sai aikaan muutoksia hiv-lääketeollisuuden strategiapainotuksissa. Vaikka radikaaliin liikehdintään ei haluttaisikaan mennä – aina on mahdollista edetä maltillisesti ja keskustellen – sitä ei kuitenkaan ole mahdollista estää. Jos kärsivällisyys loppuu vastustajien puolella, loppuu se myös homoliikkeessä. Äänenpainot kovenevat puolin ja toisin. Täytyy vain toivoa, että lopputulos ei ole kovin yhteiskuntarauhaa repivää.

Tässä siis esitetään vain hatarasti peitelty uhkaus laillisen yhteiskuntajärjestyksen järkkymisestä homoliikkeen militantin aktivismin seurauksena.

Ainakin Pride-”mielenosoitus” on aina ollut osoitus pyrkimyksestä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, vähittäisiin muutoksiin ja ennen kaikkea osoitus siitä että gay-liike voi olla nimensä mukaisesti hauskaa ja elämänmyönteistä!

Kuten tämän kirjoituksen alussa sanoin, normaalit ihmiset eivät koe mitään tarvetta seksimielenosoituksiin, seksimarsseihin tai puistoryhmäseksisessioihin. Tällaiset homojen aktiviteetit eivät mielestäni ole merkki hauskuudesta tai elämänmyönteisyydestä, vaan fanaattisuudesta, seksuaalisesta ekshibitionismista, shoving-it-in-your-face-asenteesta ja kyvyttömyyttä ymmärtää seksuaalisuuden perusluonnetta normaalina ja itsestäänselvänä asiana.