torstai 18. helmikuuta 2010

Markku Huusko & Akuliina Saarikoski, meet Barbra Streisand




Yritin kirjautua sisään uusisuomi.fi-sivustolla olevaan blogiini. Siellä näkyi tällaista:

Virhe: Blogi poistettu käytöstä.
Tämä siis näkyi sisäänkirjautumissivulla, kun yritin kirjautua sisään omalla käyttäjätunnuksellani.

UusiSuomi.fi-sivuston päätoimittaja Markku Huusko (markku.huusko@uusisuomi.fi) lähetti minulle tällaisen sähköpostiviestin:

Tämä teksti on poistettu Uuden Suomen blogipalvelusta. Suljimme myös US-bloginne. Jos haluatte muut kirjoituksenne itsellenne, voitte pyytää niitä osoitteesta petteri.paalasmaa@uusisuomi.fi

Tiedoksenne vielä US:n blogipalvelun säännöt, joihin tämä päätös pohjautuu: http://blogit.uusisuomi.fi/saannot

Markku Huusko



Vastasin siihen näin:

Kirjoitukseni ei rikkonut US:n blogipalvelun sääntöjä miltään osin.
Päätöksenne sensuroida blogini perustui siis vain siihen, että ette
halua kenenkään tuovan esille kolumnistinne Akuliina Saarikosken
ideologista taustaa.

Saarikoski itsekään ei varmaankaan väitä, että tässä kirjoituksessani
olisi mitään "sopimatonta, hyvien tapojen vastaista tai lainvastaista
materiaalia". Minähän vain siteerasin Saarikosken haastattelua ja
kommentoin sitä täysin adekvaatisti.

Saarikosken omat tekstit sitä vastoin sisältävät runsaasti US:n
blogipalvelun sääntöjen vastaista sopimatonta, hyvien tapojen
vastaista tai lainvastaista materiaalia. Saarikoski on toistuvasti
julkisesti kiihottanut ihmisiä rikkomaan lakia. Noudatatte siis
kaksinaismoralismia: annatte palstatilaa Saarikosken sopimattomalle,
hyvien tapojen vastaiselle ja lainvastaiselle kiihotukselle ja
vihapropagandalle, mutta ette salli kenenkään tuoda Saarikosken
ideologiaa esille ja kritisoida sitä.

Haluatte siis Saarikosken voivan esittää propagandaansa, mutta ette
anna kenenkään vastata siihen.

Lukekaa omat sääntönne ja noudattakaa niitä. Palauttakaa
käyttäjätunnukseni voimaan ja palauttakaa blogiarkistoni näkyville.

En ole rikkonut mitään sääntöjänne. Jos väitätte päinvastaista,
yksilöikää väitetyt sääntörikkomukseni. Niitä ei todellisuudessa ole.
Tähän mennessä ette ole edes yrittänyt mainita yhtäkään
sääntörikkomusta.

Sen sijaan Saarikosken mielipiteissä on ilmiselviä lainvastaisuuksia
ja hyvän tavan vastaisuuksia, mutta tämä ei teitä tunnu kiinnostavan.
Yritätte vain sensuroida internetistä ne kirjoitukset, joissa
mainitaan totuudenmukaisesti näistä Saarikosken laittomuuksista ja
epäasiallisuuksista.

Voitte forwardoida tämän viestini Saarikoskelle. Pyytäkää häntä
antamaan oma lausuntonsa siitä, pitäisikö minun kirjoitukseni
sensuroida. Forwardoikaa minulle Saarikosken vastaus. En usko
Saarikosken itsensä kannattavan blogini poistamista, koska siinä ei
ollut mitään epäasiallisuuksia häntä kohtaan. Kirjoitukseni
Saarikoskesta koostui yksinomaan Saarikosken haastattelusta
City-lehdessä ja omista kommenteistani siihen. Kommenttini olivat
täysin adekvaatteja, relevantteja ja asiallisia.

Saarikoski ei voi väittää päinvastaista, koska Saarikosken haastattelu
ja Saarikosken omat kirjoitukset eri puolilla internetiä sisältävät
runsaasti vihan ja väkivallan lietsontaa. Minun kirjoitukseni oli
paljon asiallisempi kuin Saarikosken itsensä eksplisiittisesti
esittämät mielipiteet.

Näin ollen päätöksenne sensuroida blogini ei perustunut US:n
blogipalvelun sääntöihin. Koska en ole rikkonut US:n blogipalvelun
sääntöjä millään tavalla, haluan teidän a) palauttavan
käyttäjätunnukseni voimaan ja b) palauttavan blogiarkistoni näkyville.

Tämä tapaus on malliesimerkki Streisand-efektistä:

Streisandin ilmiöllä (engl. Streisand effect) tarkoitetaan tapauksia, joissa yritykset sensuroida, vaientaa tai poistaa internetissä julkaistua tietoa – esimerkiksi valokuvia, videoita tai tekstiä – johtavatkin tiedon saaman julkisuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Ilmiön on nimennyt Techdirt-blogin ylläpitäjä Mike Masnick laulaja-näyttelijä Barbra Streisandin mukaan: Vuonna 2003 Streisand haastoi oikeuteen valokuvaaja Kenneth Adelmanin, joka osana Kalifornian rannikon eroosiota kartoittavaa valokuvausprojektiaan oli julkaissut verkkosivullaan ilmakuvan Streisandin rantatalosta Malibussa. Oikeus hylkäsi Streisandin vaatimukset ja tapauksen saama runsas julkisuus keräsi Adelmanin sivuille hänen oman arvionsa mukaan yli miljoona ylimääräistä kävijää ja ilmakuvaa julkaistiin sanomalehdissä ympäri maailman. Ennen oikeusjuttua talon olivat ilmakuvista havainneet vain harvat.[1]

Jo vuonna 1993 John Gilmore kuvasi vastaavaa ilmiötä seuraavasti: "Verkko tulkitsee sensuurin vaurioksi ja uudelleenreitittää sen ympäri."[2]

  1. Greenberg, Andy: The Streisand Effect Forbes.com. 11.5.2007. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)
  2. Philip Elmer-Dewitt. First Nation in Cyberspace. Time, 6.12.1993, nro 49.


Yrittämällä sensuroida kirjoitustani Akuliina Saarikoskesta Markku Huusko aikaansai Saarikoskea koskevan kritiikin leviämisen laajemmalle.

Jos Huusko ei olisi yrittänyt sensuroida kirjoitustani Saarikoskesta, ihmiset olisivat unohtaneet sen pian.

Nyt kuitenkin
Huuskon sensuuripyrkimysten ansiosta kirjoitukseni saa lisää julkisuutta. Ihmiset rupeavat ihmettelemään, miksi Huusko yrittää peitellä totuudenmukaisia tietoja Saarikosken ideologiasta.

Aiemmin Huusko aiheutti samanlaisen Streisand-efektin sensuroimalla Jari-Petri Heinon kirjoituksen, jossa kerrottiin UusiSuomi.fi-sivuston trollibloggaaja Pekka Siikalan pyörittäneen Urantia-uskovaisten toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa:

SUOMEN TOIMISTON HOITAJAT VAIHTUVAT

Vuonna 1993 Urantia-säätiö avasi sivutoimiston Suomessa. Seppo Kanerva ja Seppo Niskanen ovat hoitaneet toimistoa jo kahdeksan vuoden ajan. Seppo Kanerva toimii säätiön käännöstoiminnan johtajana ja viime aikoihin asti hän toimi myös säätiön edustajien johtajana.

Seppo Kanervalle käännöksistä aiheutuvan jatkuvasti kasvavan työtaakan vuoksi, toimistonhoitajuus on siirretty Kristina ja Pekka Siikalalle. He ovat pitkäaikaisia Urantia-kirjan lukijoita. Kristina Siikalalla, jonka äidinkieli on ruotsi, mutta joka puhuu sujuvasti suomea ja englantia, on ekonomin oppiarvo. Hän on toiminut Suomen Urantia-seuran rahastonhoitajana neljä vuotta. Pekka Siikalalla on pieni oma liikeyritys. Meillä on ilo toivottaa heidät tervetulleiksi Urantia-säätiön toimistojen maailmanlaajuiseen verkostoon.

Suomen-toimisto palvelee Suomea, Norjaa, Tanskaa, Ruotsia ja Viroa. Sen uusi osoite on:

Urantia Foundation / Urantia-säätiö
Luhtikyläntie 712
16300 ORIMATTILA
Sähköposti: urantia-saatio@urantia.fi
Puhelin ja faksi (03) 777 8191

Urantia-säätiön johtokunta ja henkilökunta haluavat Seppo Kanervan ja Seppo Niskasen tietävän, että heidän väsymättömiä ponnistuksiaan ja pitkiä vuosiaan Suomen-toimiston hoitajina pidetään suuressa arvossa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on enemmän kirjan lukijoita kuin missään muualla maailmassa. Tiedämme, että Siikalat pitävät yllä edellisten toimistonhoitajain luomat erinomaiset perinteet.



On naurettavaa yrittää sensuroida
UusiSuomi.fi-sivustolta sellaisia tietoja Urantia-uskovaisista, jotka ovat luettavissa ko. uskovaisten omilta sivuilta!!

Tällaista naurettavaa pelleilyä UusiSuomi.fi-sivuston päätoimittaja Markku Huusko kuitenkin harrastaa.

Jos Huusko ei olisi sensuroinut Heinon kirjoitusta Siikalasta, kukaan ei olisi erityisesti kiinnostunut Siikalan toiminnasta Urantia-lahkossa.

Nyt
Huuskon sensuuriyrityksen myötä ihmiset kiinnostuivat asiasta. Ihmiset rupesivat ihmettelemään, miksi Siikala yrittää peitellä Urantia-taustaansa. Ihmiset kummastelivat myös sitä, että Huusko auttaa Siikalaa tässä peittely-yrityksessä. Tämähän saa Huuskon näyttämään erittäin epärehelliseltä ihmiseltä.

Siikalalla on jotain salattavaa, koska Siikala ei halunnut Heinon julkaisevan Urantia-lahkon sivustoilta löytämiään tietoja Siikalan toimimisesta Urantia-uskovaisten konttoripäällikkönä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa.

Huusko auttaa
Siikalaa salailemaan Urantia-taustaansa. On hyvin omituista, että verkkolehden ja blogipalvelun päätoimittaja harrastaa sensuuria salatakseen jonkun hämäräperäisen uskonnollisen lahkon toimintaa. Tästä tietysti herää kysymys, kuuluuko Huusko itse samaan lahkoon.

Siikalan kuuluminen
Urantia-lahkoon ei ole hänen yksityisyytensä piiriin kuuluva asia, koska hän on täysin julkisesti toiminut Urantia-konttoripäällikkönä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa.

Tämän tosiseikan sensuroiminen
uusisuomi.fi-sivustolta on sama asia kuin jos esimerkiksi Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami Khodr Chehabin nimen mainitseminen jossain blogissa uusisuomi.fi-sivustolla johtaisi ko. blogin lakkauttamiseen.

US:n sivustolla bloggava Torsti Äärelä kommentoi tapaus Siikalaa. Kopioin hänen Siikala-postauksensa tänne ennen kuin US:n päätoimittaja Markku Huusko tapansa mukaan sensuroi ne.


URANTIA-kirja, minä ja Siikalan Pekka.

Joopa joo! Aluksi voisi sanoa vaikka roomalaiseen tapaan NE PUERO GLADIUM. “Ei miekkaa pojalle; älä anna miekkaa pikkulapselle; ei alaikäiselle aikuisten välineitä; varo antamasta vaarallista tehtävää liian nuorelle. Ja sitten vielä ihan yleismaailmallisesti: “Maailma on pieni.”

Aion pityäytyä nyt alle kahden aa-nelosen puitteissa ja kirjoittaa lisää lähipäinä (Ei kirjoitusvirhe, tarkoitan lähipäivinä.). URANTIA-kirjasta olen kirjoittanut useaan otteeseen mm. teräsmiesblogissani (01.12.2007 alkaen INDUSTRIUS-blogi ja viime vuoden voitokkaiden kunnallisvaalien jälkeen POLIITTINEN ÄÄRELÄ). Olen tätä nykyä blogannut yhtä kyytiä 782 päivää peräkkäin ja väitän olevani Suomen teräsmiesbloggaaja. Sitä ennen kirjoitin muutaman kerran viikossa ilmestyvää KIRKKOHERRAN NETTIPÄIVÄKIRJAA (Olen poistanut sen yleisestä jakelusta ns. COPYWRIGHT-syistä. Olen laatinut sen sisältämästä aineksesta ja vähän muustakin 200-sivuisen juttukokoelman jota en ole saanut toimitettua vielä laiskuuttani kustantajalle. Yksi sivupersoonistani on näet ”Intiaanipäällikkö ihmeellinen jahkailija.” ) joka ilmestyi johtamani seurakunnan, Auran seurakunnan, kotisivuilla. Olen useaan otteeseen puhunut URANTIA-kirjasta ja menneisyydestäni sen suhteen. Olen maininnut asiasta jopa kotisivujeni ns. “Matrikkeli-sivulla.” Kirkollinen esimieheni tietää menneisyydestäni.

Minulla oli tarkoitus kirjoittaa URANTIA-kirjasta täälläkin, sillä minulla on reservissä noin 10 000 sivua julkaisukelpoista ja kierrätettävää tekstiä pienen modifeerauksen ja editoinnin jälkeen. URANTIA-aiheiset tekstit ovat siinä noin kolmen promillen luokkaa. Tänään on kuitenkin tapahtunut jotain joka saa minut muuttamaan jälleen kerran julkaisusuunnitelmaa. Miksi?

Pekka Siikalan tänäisessä blogissa, sen kommenteissa on tullut ilmi jotain joka saa minut kirjoittamaan yllä olevan otsikon mukaan. Siikala poisti kirjoittamani kommentit 47 ja 48 mitä pahoittelen. Lisäksi hän on poistanut eräästä kommentista tämän linkin: (Katso kyseisen HEIJASTE-lehden Pdf-version sivu 4).

Asia on julkinen ja joka leikkiin ryhtyy niin se leikin kestäköön, muuten ensimmäisessä kappaleessani sanottu viisaus NE PUERO GLADIUM käyköön julki. Suomessa on nimittäin paljon ihmisiä jotka ottavat URANTIA-kirja ihan tosissaan. Minusta ei tullut Suomen ensimmäistä URANTIA-pappia, mutta tiedän että kirkossamme on puolisen tusinaa pappeja jotka viljelevät ko. kirjan opetuksia ja uskovat siihen. Jo 1960-luvulla itse Voitto Viro, luterilainen pappi ja Helsingin Lauttasaaren kirkkoherruus, oli kirjan lumoissa mutta kun ei saanut liikkeessä hamuamaansa Messiaan roolia eikä käännösoikeuksia niin hänen kiinnostuksensa asiaan hiipui. Viro oli mm. eräässä tilaisuudessa sanonut, että URANTIA-kirja pitäisi ottaa koululaitoksemme oppikirjaksi.

Olen ollut pois liikkeen ympyröistä aika tarkkaan kohta 13 vuotta enkä tiedä kuinka paljon kirjaan uskovia Suomessa tällä haavaa on. Kun päätoimitin HEIJASTE-lehteä niin painos oli 250 ja suhteellisen väljästi liikkeen vaikutuksen äärellä oli noin 400 suomalaista. Kirjoja oli silloin painettu noin 5000 kapaletta Suomen kielellä. Kirjan lukijoita tai sen sisällön väljästi tuntevia oli käsitykseni mukaan noin 2000. Tuntemani lukijajoukko oli kirjava: siivoja-vahtimestarista professoriin.

Olen itse suvaitsevainen mies. Olen hyvin teoreettinen luterilainen siviilivirkani työ-doktriinissani, vaikka en kyllä mene siteeraamaan kannon päässä istuvalle ja itsemurhaa hautovalle metsurille ensimmäisenä Roomalaiskirjettä ja Augsburgin tunnustusta. Lähtisin ko. tapauksen kanssa liikkeelle Petteröössistä ja karvapersementaliteetistä. Jos joku haluaa tietää mistä luterilaisuudessa on kyse niin kerron sen jos joku todella sitä haluaa.

URANTIA-kirjan ympärille, tai siihen itseensä, liittyy kyllä niin järjettömiä väitteitä että niihin on pakko puuttua ihan “totuuden voittamisen” vuoksi. Kirja on täydellinen ihmismielen luomus, ihmismieli pystyy sen tuottamaan, ja tästä olen jo vuonna 1997 liikkeestä erottuani kirjoittanut tämän alunperin VARTIJA-lehdessä julkaistun artikkelin. Se ei ole ihmisten yläpuolisten tahojen meille vuotama TOTUUS! Se on valkoisen miehen geneettisiä ominaisuuksia ylivertaisiksi ylistävä rasistinen teos, joka on syntynyt samasta kasvualustasta kuin Hitlerin ja natsien rotuopit! Jos ollaan rehellisiä niin URANTIA-kirjan opetuksien (Lue: Tohtori Sadler ja hänen apulaisensa.) rinnalla Aatu ansaitsee todellakin tuon diminutiivin eli hellittely-sanamuodon ”Aatu.” URANTIA-kirjan oppeihin verrattuna Hitler oli nöösipoika.

Sen ihmiskuva, siis URANTIA-kirjan ihmiskuva, johtaa mielen järkkymiseen ja yhdessä liikkeen oppien ja sen “lähetysteologian” kanssa asettaa liikkeessä olevat ihmiset hyvin vaikeasti kestettävän psyykkisen rasituksen alaiseksi. Onneksi maassamme on vain, toivottavasti, muutama sata ihmistä jotka ovat todella perehtyneet siihen. Jos vanhoillislaestadiolaiset elävät “kaksoiselämää” niin se on varsin kevyttä urantistien taakkaan verrattuna. Olen nähnyt useiden ihmisten psyyken romahtamisen korjaamattomaan tilaan sen vuoksi että he ovat olleet tekemisissä tuon kirjan kanssa. Toisaalta tiedän monta kirjan lukijaa jotka elävät ihan normaalia elämää ja täysipäisinä.

Ja mitä tulee Pekka Siikalaan niin hän on tekemisissä ko. kirjan ja URANTIA-liikkeen kanssa. Netti todistaa kaiken! Sitä ei voi kukaan kieltää ja asian voi ihan hyvin sanoa tässä. Rehellisyyttä!!!

Tässä vielä linkki muutamaan suhteelliseen herkkään ja nostalgiseen kirjoitukseen jossa puhun URANTIA-kirjasta ja ensimmäisestä opiskeluvuodestani 1985-1986 Helsingissä.

http://indypoli.blogspot.com/2…killa.html

http://indypoli.blogspot.com/2…telun.html

http://indypoli.blogspot.com/2…telun.html

http://indypoli.blogspot.com/2…telun.html

http://indypoli.blogspot.com/2…un_17.html

http://indypoli.blogspot.com/2…telun.html

Minulla ei ole mitään hävettävää!


Lausunto Pekka Siikalan esitelmästä 16.09.2006.

Kyseinen esitelmä on julkaistu HEIJASTE-lehdessä 4/2006 päivämäärällä 12.12.2006.

Vielä tämän arvion kirjoittajasta ja hänen kompetensistaan. Olin itse mukana Urantia-liikkeessä vuosina 1985-1997 ja olin tutustunut kirjaan jo vuonna 1983. Olin puhdasoppinen kirjan kannattaja ja itse ”vainosin” vääräoppisia ja hörhöjä jotka kirjan ympärillä liikkuivat. Olen lukenut kirjan lävitse useita kertoja, jotkut sen luvut jopa ainakin sata kertaa. Olen kirjoittanut kirjasta moneen otteeseen sanouduttuani irti liikkeestä ja sen opetuksista. Mielestäni kirja on täysin ihmismielen luomus. Mutta asiaan!

——————

Arvioitavana oleva artikkeli on täysin kirjan opetukset ja ajatusmaailman omaksuneen ja ne kokemusmaailmaansa integroineen henkilön kirjoittama. Pitäessään esitelmäänsä on henkilö puhunut vertaisilleen, ja hän on nähnyt paljon vaivaa laatiessaan esityksensä. Hän on saanut kiitosta esitelmänsä pidettyään sen tasosta ja ansiokkaasta käsittelytavasta, ja kirjoitus on varmasti luonut lisää uskoa asiaan sen kuulijoissa.

Kirjoitus osoittautuu toisen lukemisen jälkeen jopa jossain määrin epätyypilliseksi suomalaisen urantistin tekeleeksi. Se on hyvin ”epä-kanervamainen” (Viittaan tässä URANTIA-kirjan suomentajan Seppo Kanervan ja hänen koulukuntansa tapaan kirjoittaa kirjaa koskevia artikkeleita.) mutta ei yllä tyylillisesti ja käsittelytavan puitteissa lähellekään esim. allekirjoittaneen artikkelia 1990-luvun alusta otsikolla ”Huumorin teoria ja URANTIA-kirja.” Kaikkinensa kuitenkin se, että kirjoittaja tuo juttunsa ”elämän makua” osoittaa kuinka pitkäaikainen kirjan lukija on kyseessä ja sen miten syvällinen hänen integraationsa asian suhteen on.

Kirjoittaja puhuu siis omalle joukolleen. Hän puhuu joukolleen käyttäen veljellisesti puhuttelevaa monikkoa (Se on oikein hyvä ja toimiva tapa kirjoittaa uskonnollisesti motivoitu puhe vaikkapa papille.):

”Epäilemättä URANTIA-kirja kertoo meille äärettömän paljon uutta.”

”eli kirjan meille antaneiden joukossa juuri meille ihmisille ja meidän kehittymisellemme erinomaisen tärkeänä.”

”niin me ihmiset emme kuitenkaan tee.”

”Onko meillä rohkeutta kuvitella ymmärtävämme vapauteen liittyvän vastuun…

”että me eläinperäiset kuolevaiset todellakin janoamme vapautta…”

”Unohdamme ylettömän herkeästi ja nopeasti vapauteen aina liittyvän vastuun.”

Esitelmän pitäjä ilmaisee vahvasti että hän uskoo kirjaan meille ihmisille annettuna ilmoituksena ja siihen että kaikkien ihmisten tulisi lukea URANTIA-kirjaa. Hänen mukaansa ihminen voi saada siitä lohtua, ja että ihminen saa mahdollisuuden ikuiseen elämään.

Kirjoittaja on omaksunut URANTIA-liikkeelle ominaisen lähetysteologian jonka suomalaiset ovat pitkälti omaksuneet edesmenneenltä amerikkalaiselta URANTIA-liikkeen veteraanilta ja kristityltä papilta J.Meredith Sprungerilta. Kyse on ns. hitaan kehityksen periaatteesta, jonka mukaan kirjan opetukset etenevät hitaasti ja vain sellaisten ihmisten pariin jolla on mahdollisuus omaksua ne. Tämän asian kirjoittaja ilmaisee hiukan peitellysti ja aika tavalla alitajuisesti esitelmänsä osan ”URANTIA-kirja ja ilta-uutiset” lopussa. Lauselma ”ilmoitus kuitenkin on annettu hyvin vastuullisesti ja kauniisti” puhuu paljon.

Siikalan esitelmä sisältää urantisteille hyvin poikkeuksellisen omakohtaisen todistuksen jollaista ei esimerkiksi kirjan suomentajan Seppo Kanervan kirjoituksissa nähdä. Kirjoittaja todistaa että kirja on vaikuttanut hänen toimintaansa häntä ihmistäen ja maltillistaen: ”Kuivasti totean, että olen pyrkinyt jo vuosia pitämään kynäni kurissa, luultavasti pelkästään URANTIA-kirjan ansiosta.”

Esitelmöitsijällä on selkeä missio kertoa kirjan opetuksista joukoilleen, ja sitä hän kieltämättä varmasti yrittää tehdä verhotuin keinoin, kuten URANTIA-liikkeessa oleville on ominaista, toimiessaan liikkeen ulkopuolella. Siikalan kirjoitus on puhdasverinen URANTIA-saarna ja sellaisenaan kieltämättä hyvä. Ja siinä ei ole mitään häpeämistä.

Pekka Siikalan löpö lopussa?

Ihmisen elämä on suuri seikkailu ja hän on parhaimmillan jos hän tekee jotain vain ja ainoastaan hengen palosta ja intohimosta. Ihminen joka ei tee asiaansa omana itsenään ei ole uskottava. Kirjoittamiseen ja mielipidevaikuttamiseen pätee sama asia. Sydämensä kyllyydestä suu puhuu, mutta jos henkinen löpö ohenee ja peräti loppuu niin sillon on tuloksena varsin epätoivosta jälkeä.

Joka päivä ei tarvitse olla tietystikään ylettömän terävässä vireessä ja harvalla meistä on kymmenen tuhannen aa-nelosen ammusvarastoa arsenaalissaan. Kysymykseni onkin tämän päivän arvostetun blogistimme Pekka Siikalan suhteen se, että onko miesin löpö lopussa kun hän on tänään suoltanut ilmoille kaksi silmäripsiliikkeistä bloggausta? Niissä ei ole oikein hengen paloa!? Kun blogin kommenteista enemmän kuin 15% on omasta kädestä niin silloin on suositeltavaa huoltsikalle meno ja öljynvaihto!

Kaiken tämän sanon rakkaudella ja yhteistyöstä Pekka Siikalan kanssa unelmoiden.


Viimeksi mainitun postauksen perässä on jo nyt pari kommenttia minun blogini sensuroinnista.

Jukka Turunen kommentoi:
18.2.2010 9.53

Jaaha. Ellilän vuoro lähteä. Kuka seuraavaksi?
http://mikkoellila.blogit.uusisuomi.fi/


Torsti Äärelä kommentoi:
18.2.2010 9.56

mitäs se ellilä ny on teheny!


Jukka Turunen kommentoi:
18.2.2010 10.16

Ellilä kiusasi Akuliinaa. Sano lepsoksi.


Huvittavaa on, että minun blogini näkyy yhä
UusiSuomi.fi-sivuston etusivulla:





Kun tuota klikkaa, tulee ilmoitus:

This blog has been archived or suspended.

Blogini on siis hävinnyt orwellilaiseen muistiaukkoon. Tarkemmin sanottuna Markku Huusko on heittänyt sen sinne.

Markku Huusko, meet Barbra Streisand. Tässä on uusinta kirjoituksestani, jonka yritit sensuroida:

Kannatan Akuliina Saarikoskea Vihreiden puheenjohtajaksi

17.2.2010 18.49 | Mikko Ellilä | Yleinen

UusiSuomi.fi-sivuston ja Ylen kolumnisti Akuliina Saarikoski City-lehden haastattelussa:

Join muuten juuri chai latten. Halveksitko mua tai olenko mä ällöttävä?

“En mä halveksi ketään, en jaksa olla vegaanipoliisi. Mutta on se väärin.”

Jos suomalaiset eivät itse ymmärrä ryhtyä vegaaneiksi, pitääkö meidät pakottaa siihen?

“Kyllä. Koko eläinteollisuus tulee lopettaa, maataloustuet etunenässä. Ilmastonmuutos tulee olemaan viimeinen niitti eläintuotannolle, joka aiheuttaa enemmän päästöjä kuin liikenne. Jos aiomme selvitä tällä pallolla pidempään kuin 50 vuotta, ei yhdelläkään suomalaisella pitäisi olla oikeutta syödä juustoa. Lehmän kannalta on aivan sama, syökö lihaa vai juustoa. Lihan- ja maidontuotannot ovat kietoutuneet niin vahvasti yhteen, ettei lihassa ja juustossa ole eettisesti tai ilmaston kannalta mitään eroa.”

Tuossa tuli signatuurisitaattimateriaalia: ”Ei yhdelläkään suomalaisella pitäisi olla oikeutta syödä juustoa”, sanoo Akuliina Saarikoski, bolshevikki.

Jäämme odottelemaan, että Akuliina Saarikoski valitaan Vihreän liiton puheenjohtajaksi.

Se ei olisi enää iso askel Anni Sinnemäen valinnan jälkeen.

Lisää mielipiteitäsi eläinaktivismista kuullaan Bensaa liekkeihin -radio-ohjelmassasi. Toimittamisen ohella opiskelet oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja Turun ruotsinkielisessä ammattikorkeassa sinusta koulutetaan merikapteenia. Mikä susta tulee isona?

“Rupean tekemään sekä juristin että merikapteenin hommia! Toistaiseksi ainoa oikea ammattini on ratikkakuski. Ajoin kolme vuotta Hakaniemen kautta kulkevia prolelinjoja. Lempilinjani on kolmonen, siinä näkee läpileikkauksen yhteiskunnasta. Hakaniemessä nousevat kyytiin kodittomat, Eirassa naiset 500 euron käsilaukuissaan kulkevat ensimmäistä kertaa elämässään julkisella ja ihmettelevät, että miten tämä lippukone toimii. Kerran ajoin Mannerheimintietä väärään suuntaan. Mokasta puhuttiin kahvituvissa vuosia. Halusin kuskiksi esteettisistä syistä. Näin pienenä Sarajevossa leffan, jossa oli mielettömän kaunis ja dramaattinen naiskuljettaja. Siitä lähtien halusin itsekin kuljettaa ratikkaa.”

Kyllä nämä punavihreät lesbot ovat sitten fiksuja. Lesbotyttö näkee elokuvan, jossa kaunis nainen on raitiovaununkuljettaja; siksi lesbotyttö päättää, että isona hänestäkin tulee raitiovaununkuljettaja.

Jos joku heteroseksuaalinen mies olisi näin tyhmä ja naiivi, hän ei kehtaisi sanoa sitä ääneen.

Kun militantti lesbobolshevikki sanoo näin, se esitetään lehdessä jonain fiksuna ja edistyksellisenä näkemyksenä.

Lisäksi tämä lesbo itkee siitä, että häntä arvosteltiin vastaantulevan liikenteen kaistalla ajamisesta Mannerheimintiellä. Jos joku heteroseksuaalinen mies olisi tehnyt tuontasoisen möhläyksen, hän ei kehtaisi sanoa sitä ääneen. Kun lesbo tekee tuollaisen kymmeniä ihmishenkiä vaarantaneen tempun, hän haukkuu häntä tuosta rikoksesta kritisoineita ihmisiä. Hulluja nuo bolshevikit.

Sarajevo, Neuvostoliitto, Argentiina. Kosmopoliittilapsi.

“Ulkomailla kasvamisessa on se etu, että oppii ymmärtämään, miten konflikti on aina osa yhteiskunnallista muutosta. Kun palasin kotiin 13-vuotiaana – silloin tosin ajattelin, että kotini on Moskovassa eikä Helsingissä – olin hirveän outo lapsi. Paasasin riikinruotsilla eiralaisessa Svenska Normallyceumissa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Yritin sopeutua, opettelin jopa puhumaan suomenruotsia, mutta ei siitä tullut mitään. 14-vuotiaana ryhdyin anarkistiksi ja punkkariksi, kirjoitin värikynillä Sex Pistolsin lyriikoita seinille. Suomi oli maailman tylsin paikka, joten lukiossa lähdin Argentiinaan vaihtoon. Sikäläinen äikänope oli hurja nainen, joka oli ollut vasemmistolaisuutensa takia pitkään vankilassa juntan hallintoaikana. Minä ja muutamat muut nuoret hengasimme hänen kotonaan, keskustelimme ja opimme. Innokkaana 18-vuotiaana palasin Helsinkiin tekemään vallankumouksesta, mutta tuskin se täällä koskaan tapahtuu. Mulla on anarkistiystäviä, jotka ovat muuttaneet Venäjälle tekemään vallankumousta, sillä Suomessa se ei ole mahdollista.”

Niin, Suomessa on tämän bolshevikin mielestä niin tylsää, että kehitysmaiden väkivaltaiset konfliktit pitää tuoda Suomeen.

Joten nyt opiskelet lakia ja kannustat sen rikkomiseen. Päivällä juristi, yöllä kettutyttö?

”Juuri niin, asiassa ei ole ristiriitaa. Laki on vain sopimus siitä, miten asiat yhteiskunnassa järjestetään. Sopimuksia voi muuttaa ja niitä voi tarvittaessa rikkoa. Olisi mahtavaa olla juristi. Erityisesti EU-oikeus kiinnostaa, siellä tulee paljon syrjintää koskevia, kiinnostavia direktiivejä.”

Miten tämä ihminen voi samanaikaisesti kutsua itseään anarkistiksi ja kannattaa EU:n säätämiä ”syrjintää koskevia direktiivejä”?

Eihän tämä ihminen selvästikään tiedä, mitä anarkismi tarkoittaa. Hän puhuu siis käsitteistä, joita ei tajua.

Syrjinnästä puheenollen, olet kahtena vuonna järjestänyt Pride-kulkueen yhteyteen seksuaalianarkiaa julistavan Mustapinkin blokin mielenosoituksen. Banderolleissanne luki “Queer Jihad”, “Homot takaisin kaappeihin” ja “Kuolema heterokulttuurille”. Ne olivat tietenkin kärjistyksiä…

“Eivät olleet.”

Ai. Yhym. Sä haluat siis oikeasti murskata heterokulttuurin?

“Totta helvetissä mä haluan murskata sen! Eikä se ole edes kovin vaikeaa, heteroseksuaalisuus on nimittäin maailman epävakain konstruktio. Jollei sitä koko ajan vimmatusti ylläpidetä, se hajoaa palasiksi. Mainosten, lehtien, tv:n ja yhteiskunnan ylipäätään täytyy taukoamatta syöttää ajatusta siitä, että ainoa kunnollinen ihminen on hetero.”

Viimeiset kymmenen vuotta mediassa on taukoamatta syötetty ajatusta siitä, että homot ovat ihqdaa, fiksuja, trendikkäitä, tyylikkäitä, kivoja, fantastisia jne.

Viimeiset neljäkymmentä vuotta mediassa on taukoamatta syötetty ajatusta siitä, että valkoiset heteromiehet ovat kaiken pahan alku ja juuri.

Ihmisistä n. 99 % on kuitenkin heteroseksuaalisia. Heteroseksuaalisuus ei ole mikään sosiokulturaalinen konstruktio, kuten lesbofeministit luulevat.

Miksi heterokulttuurin olemassaolo loukkaa sua?

“Heterokulttuurin idea on sulauttaa kaikki poikkeavuudet osaksi itseään. Tällä hetkellä ainoa hyväksytty tapa elää homona on jäljitellä heteroperheen mallia: kaksi aikuista, rivitalonpätkä, koira, lapsi tai pari. Seta liputtaa tällaisen perhekeskeisen heteronormatiivisuuden puolesta ja me seksuaalianarkistit vastustamme sitä. Homo on hyvä homo vaikka se ei haluaisi matkia heteroa.”

Hah. Minua ei lainkaan kiinnosta, millä tavalla homot elävät. Minä en lainkaan halua sulauttaa homoja heterokulttuuriin. Minua ei lainkaan kiinnosta, millaisten normien puolesta Seta liputtaa.

Akuliina Saarikoski erehtyy luullessaan, että kaikkien maailman ihmisten mielestä joku marginaalinen bolshevikkilesbojengi olisi jotenkin kiinnostava, raflaava ja shokeeraava kapinallisryhmä. Akuliina Saarikoski on pelkkä hörhö. Kukaan ei ole kiinnostunut tuollaisten tapausten mielipiteistä. Kommentoin häntä vain ja ainoastaan siksi, että veronmaksajien rahoilla toimiva Kepa ja Yle ovat tukeneet tuota bolshevikkiä.

Kepan aktiivit ja Ylen toimittajat vehkeilevät lainalaista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Kaiken kukkuraksi he tekevät sen veronmaksajien rahoilla. Minua vituttaa se, että valtion budjetista palkkaa saavat, mitään hyödyllistä työtä tekemättömät byrokraatit käyvät sotaa rehellisiä kansalaisia vastaan.

Akuliina Saarikoski, hänen isänsä Ylen toimittaja Jyrki Saarikoski ja heidän hengenheimolaisensa Anne Moilanen ovat apurahakapinallisia, valtion kustantamia ammattivallankumouksellisia, kansaa terrorisoivia bolshevikkeja. He ovat tasan tarkkaan yhtä ”kapinallisia” ja ”kriittisiä intellektuelleja” kuin stasilaiset DDR:ssä.

Seta pyrkii eroon siitä, että homojen pitäisi harrastaa seksiä vain yleisissä vessoissa. Mustapinkin blokin mielestä se on alkuperäistä, vaalittavaa homokulttuuria. Entä jos mä sanoisin, että homot heti takaisin kaappeihin?

“Puhuisit sortajan kieltä.”

Minua ei kiinnosta, mitä mieltä Seta on.

Minua ei kiinnosta, mitä mieltä Mustapinkki blokki on.

Minua ei kiinnosta, mitä mieltä City-lehden toimittaja on.

Minua ei kiinnosta, mitä mieltä Akuliina Saarikoski on.

Minua kiinnostaa tässä asiassa vain ja ainoastaan se, että tämä Akuliina Saarikoski saa VERONMAKSAJIEN RAHOISTA palkkaa bolshevistisen vihapropagandansa julistamisesta.

Älkää maksako tv-lupamaksua, jolla kustannetaan Akuliina Saarikosken vihapropagandaa.

Polttopulloiskuilla uhkailua ja kehotusta tappaa heterokulttuuri. Onko valta teilläkin sama asia kuin väkivalta?

“Seta yritti ensimmäisenä vuonna kieltää mustapinkkejä osallistumasta Prideille ja toisena vuonna he nostivat polttopullojutun valtakunnan ykkösaiheeksi. Setassa tiedettiin hyvin, että kukaan meistä ei käyttäisi väkivaltaa. Heteroseksuaalisessa maailmassa eläminen aiheuttaa vihaa, ahdistusta ja häpeää. Mustapinkit ampuivat tunteet takaisin heterojen kasvoille.

Miten se tiedetään, että polttopulloiskuilla uhkailevat bolshevikit eivät käytä väkivaltaa?

Miksi ketään pitäisi kiinnostaa, että heteroseksuaalisessa maailmassa eläminen aiheuttaa ”vihaa, ahdistusta ja häpeää” bolshevikkilesboille?

Miksi bolshevikkilesbot oksentavat tätä vihapropagandaansa väestön 99-prosenttisen enemmistön päälle?

Miksi meidän pitää maksaa tv-lupamaksuja ja muita veroja, joilla kustannetaan tuollaisen bolshevikkilesbon vihahuutoa?

Joka vuosi pride-kulkueen varrella on ollut kourallinen Jeesus-tyyppejä osoittamassa mieltään. Tuhannet ihmiset marssivat niiden heiluttelemien ’Kuole helvetissä homo’ -kylttien ohi. Mustapinkit ottivat kyltit pois, eikä niitä tyyppejä ole sen jälkeen näkynyt.”

Ooo. Bolshevikkilesbot varastivat pari kylttiä uskovaisilta. Ooo. Onpas kovia akkoja nämä bolshevikkilesbot. Että ihan uskovaisilta uskaltavat kylttejä varastaa. Ooo. Seuraavaksi ehkä uskaltavat jopa varastaa suklaapatukan R-kioskilta.

Missä määrin valtio saa puuttua ihmisen seksuaalisuuteen?

”Ei missään määrin. Moniavioisuuden pitäisi olla sallittua, samoin huomattavan eri-ikäisten ihmisten väliset rakkaussuhteet, jos molemmat kykenevät ottamaan vastuun itsestään. Rakkaussuhteen tulisi olla sopimus ihmisten, ei ihmisen ja valtion välillä. Ongelmia tulee vasta, jos sopimuksen toinen osapuoli on merkittävästi toista heikommassa asemassa. Näin on esimerkiksi, jos toinen on hyvin nuori ja lähes aina silloin, kun toinen on mies ja toinen on nainen.”

Akuliina siis pitää ongelmallisena heteroseksuaalisten suhteiden olemassaoloa.

Mielestäni tuollainen mielipide on täysin sairas.

Eheyttäjät ja Seta kiistelevät siitä, onko seksuaalisuus myötäsyntyistä vai kasvatuksen tulos. Sä uskot käännyttämiseen.

“Seksuaalikäännyttäminen on loistavaa. Vanha vitsi kuuluu, että jokainen nainen tarvitsee vain pienen sysäyksen oikeaan suuntaan. 1990-luvulla jenkkiaktivistien tunnuslause oli ’10 % is not enough, recruit recruit recruit!’. Nuoret ovat lähtökohtaisesti perverssejä ja kokeilunhaluisia. Kasvatusoppaiden mukaan ’13-vuotiaana monet tytöt ovat kiinnostuneita omasta sukupuolestaan, mutta ei hätää, se menee kyllä ohi’. Eikä mene, ei ainakaan itsestään. Tarvitaan hirveä määrä heteromuottiin tunkemista, ehdollistamista ja yhteiskunnan painetta, jotta tuloksena on aikuinen hetero. Käännytystä homoseksuaalisuuteen voi ja kannattaa ehdottomasti harrastaa. Parhaiten se sujuu käytännön harjoituksilla.”

Huuhaata. Heteroseksuaalinen on ns. default mode, oletusasetus, joka on olemassa ilman, että sitä tarvitsee mitenkään erikseen tukea. Akuliina Saarikoski uskoo ns. tabula rasa-teoriaan, joka on uskonnollinen, biologian kanssa ristiriidassa oleva huuhaateoria.

KD:t ja persut ovat sitä mieltä, että enemmän oikeuksia homoille tarkoittaa heteroperheen aseman horjumista. Haluavatko seksuaalianarkistit hajottaa perinteisen perheinstituution?

“Kyllä haluamme! Päivi Räsänen on queer-sensitiivinen henkilö ja ymmärtää erittäin hyvin, missä vaara piilee. Toiminnan ydin on horjuttaa heteroperheen ja -parisuhteen ylivalta-asemaa yhteiskunnassa. Ja olla ylipäätään aina piikkinä lihassa.”

Perheinstituutio ei mitenkään horju siitä, että homoille annetaan oikeus adoptoida lapsia.

Valtaenemmistö ihmisistä haluaa perustaa perheen ja saada lapsia. Homojen adoptio-oikeus ei vaikuta tähän mitenkään.

Miksi vaikuttaisi?

Haastattelun lopussa oli lyhyt luettelo Akuliina Saarikosken mielipiteistä:

jaa/ei/poissa

Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettävä: POISSA
Väkevien alkoholien mainonta sallittava: EI
Perintövero poistettava: JAA
Turkistarhaus kiellettävä: JAA
Skientologialle annettava uskonnon asema: JAA
Alkoholiveroa korotettava: JAA
Seksin alaikärajaa laskettava (nyt 16 vuotta): JAA
Nuuskan myynti sallittava: JAA
Kirjojen alv:tä laskettava: JAA
Subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettava: EI
Kaupunkijoukkoliikenne ilmaiseksi: JAA
Televisiolupamaksu poistettava: JAA

Ihminen sanoo olevansa anarkisti, mutta vastustaa alkoholimainonnan laillistamista, haluaa kriminalisoida turkistarhauksen, kannattaa ”uskonnon aseman antamista skientologialle” (WTF?), haluaa korottaa alkoholiveroa, vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista ja vaatii ilmaista joukkoliikennettä.Akuliina Saarikoski, tiedätkö, mitä tarkoittaa anarkismi?Tiedätkö, mitä tarkoittaa anarkia?

Tiedätkö, mitä tarkoittaa valtio?

Jos tiedät, vastaapa näihin kysymyksiin:

  1. Kuka kieltää alkoholimainonnan, kun valtiota ei ole?
  2. Kuka kieltää turkistarhauksen, kun valtiota ei ole?
  3. Mitä tarkoittaa ”uskonnon aseman antaminen skientologialle”? Kuka sen aseman ”antaa”, kun valtiota ei ole?
  4. Kuka perii alkoholiveroa, kun valtiota ei ole?
  5. Kuka ylläpitää subjektiivista päivähoito-oikeutta, kun valtiota ei ole?
  6. Kuka kustantaa ilmaisen joukkoliikenteen, kun valtiota ei ole?

Minusta tuntuu, että sinä Akuliina Saarikoski et osaa vastata näihin kysymyksiin.

Minusta tuntuu, että sinä Akuliina Saarikoski et tajua poliittisista kysymyksistä yhtään mitään. Sinä Akuliina et tunne edes yhteiskunnallisia peruskäsitteitä. Sinä et ymmärrä, mitä tarkoittaa valtio. Sinä et ymmärrä, mitä tarkoittaa julkinen sektori. Sinä et ymmärrä, mitä tarkoittaa verotus.

Sinä Akuliina Saarikoski et tiedä etkä tajua yhteiskunnasta yhtään mitään.



Markku Huusko, sinun hysteerisen sensurointiyrityksesi ansiosta tämä teksti saa enemmän julkisuutta ja enemmän lukijoita kuin se muuten olisi saanut.

Kiitos, Markku Huusko.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti