torstai 7. lokakuuta 2010

Paleface hourailee, osa III





Hiphop-artisti Palefacen (a.k.a. Karri Miettinen) haastattelu City-lehdessä:
(jatkoa)

Mitä mieltä Alexander Stubbista?

"Me näemme Alexin uutisissa heittämässä läppää EU:n ulkoministeri Catherine Ashtonin kanssa. Alex on aina in control, mutta ei hänellä taida olla kovin paljoa tekemistä kansan enemmistön realiteettien kanssa. Yläluokkaisen taustansa takia kutsumme häntä kavereiden kesken Rolexanderiksi.


Olen samaa mieltä, että Stubb on irrallaan normaalien ihmisten elämästä. Stubb esimerkiksi väittää maahanmuuttokriittisyyden kannatuksen olevan Kokoomuksessa vain promillen luokkaa.

Stubb ei kuitenkaan ole taustaltaan yläluokkainen, kuten Miettinen väittää. Stubbin isä on jääkiekkovalmentaja. Stubb on siis taustaltaan alempaa keskiluokkaa.

Miettinen itse on kotitaustaltaan ylempää keskiluokkaa. Hänen isänsä oli pankinjohtaja, ilmeisesti kuitenkin vain pienen paikalliskonttorin päällikkö, joten kyseessä ei ole yläluokkainen tausta. Miettinen itsekin sanoo haastattelussaan lapsuudenperheensä olleen hyvintoimeentulevaa keskiluokkaa.

Joka tapauksessa Stubbin vanhempien tulotaso Stubbin lapsuudessa on todennäköisesti ollut matalampi kuin Miettisen vanhempien tulotaso Miettisen lapsuudessa. Niinpä on hieman omituista, että Miettinen sanoo Stubbin perhetaustaa yläluokkaiseksi.


Miettinen:

On ihmeellistä, miten yltäkylläisyyden passivoima kansa saa photoshopattuja triatlonisti-poliitikkoja.

En ymmärrä, miten Stubbin valinta europarlamenttiin ja sittemmin ulkoministeriksi olisi osoitus "yltäkylläisyyden" eli korkean elintason passivoivasta vaikutuksesta.

Sinänsä olen Miettisen kanssa samaa mieltä, että Stubb on Marco Bjurströmin kaltainen mediapelle.


Miettinen:

Sitten on Nato. Minun maailmassani Nato on Pohjois-Atlantin, eikä Itämeren puolustusliitto."

On aika heikko argumentti Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, että Nato on lyhennys sanoista North Atlantic Treaty Organization. Miettisen mielestä puolustusliiton tai muun kansainvälisen järjestön nimi kuitenkin ratkaisee, mitkä maat siihen voivat liittyä ja mitkä eivät. Tämä on aika köykäistä logiikkaa. Itse en tosin kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta en pidä Miettisen harrastamaa näsäviisasta sananvääntelyä mielekkäänä.


Miettinen:

Millainen olisi sinun Shangri-Lasi eli suomalainen onnela?

"Monikulttuurinen, suvaitsevainen ja kokeileva.

Miksi monikulttuurinen? Miksi Suomi ei kelpaa Suomena? Miksi samassa maassa täytyisi olla monia eri kulttuureita? Miksi maailma ei voi olla monikulttuurinen siten, että eri maissa on eri kulttuureita, kussakin omansa?


Miettinen:

Minun Shangri-Lani ytimessä on koulujärjestelmä. Sosiaalisten innovaatioiden Suomessa voitaisiin kokeilla uusia näkökulmia oppimiseen. Olen ollut vuoden tekemässä Harvialan koulukodin jätkien kanssa rap-juttuja.
Siis se on joku hieno sosiaalinen innovaatio, että kasvatuslaitoksen ongelmanuoret laitetaan huutamaan räppiä?

No, rap, hiphop ym. paska on tunnetusti käytöshäiriöisten ihmisten kulttuurinen, ehkä peräti geneettinen erityispiirre.


Miettinen:

Puolet niistä ei pysty olemaan paikoillaan, mutta musta se ei ole ongelma. Ne värähtelevät kuin rocktähdet ja näyttelijät.

Ongelmanuorten kyvyttömyys normaaliin koulunkäyntiin ei siis Miettisen mielestä ole ongelma, koska häiriköt "värähtelevät" (=riehuvat) kuin rocktähdet ja näyttelijät. Onko Miettiselle oikeasti maksettu veronmaksajien kukkarosta palkkaakin tästä "sosiaalisesta innovaatiosta", joka tuo "uusia näkökulmia oppimiseen"?


Miettinen:

Yhteiskunnalla on outo vimma kaiken diagnosoimiseen. ADHD diagnosoitiin aikoinaan aivovammaksi!

ADHD nimenomaan on geneettinen aivovamma:

Brittitutkijat ovat löytäneet todisteita sille, että tarkkaavaisuushäiriö ADHD selittyisi geeniperimällä.

Tutkijat kävivät läpi lähes 1 400 lapsen geenikartat ja havaitsivat samankaltaisuuksia ylivilkkaiden ADHD-lapsien DNA:ssa.

Tutkimusta johtanut psykiatrian professori Anita Thapar sanoo, että tulosten perusteella voidaan luotettavasti todeta ADHD:n olevan geneettinen sairaus. ADHD-lasten aivot ovat Thaparin mukaan kehittyneet eri tavalla kuin muiden.

Maailman lapsista noin 3-5 prosenttia kärsii tarkkaavaisuushäiriö ADHD:stä. Keskittymisvaikeuksien ja levottomuuden takia ADHD-lapsilla on usein vaikeaa koulussa.


Miksi Miettinen yrittää kiistää tieteellisiä tutkimustuloksia?


Miettinen:

Nyt puolet ala-asteen oppilaista syö samaa amfetamiinia, jolla aikoinaan sodittiin!"

Enpä oikein usko, että puolet ala-asteen oppilaista saisi amfetamiinia ADHD-lääkkeenä.

Todellisuudessa ADHD esiintyy 3-6 prosentilla suomalaisista lapsista.

Miksi Miettinen sanoo "puolet", kun tarkoittaa 3-6 prosenttia? Samalla logiikalla Miettinen voisi väittää esimerkiksi, että puolet ihmisistä on homo- tai biseksuaaleja. ADHD on nimittän suunnilleen yhtä yleistä kuin homo- ja biseksuaalisuus yhteensä.

Miettisen mielestä ADHD-lapsille ei pitäisi amfetamiinia lääkkeenä, koska sodan aikana suomalaisille sotilaille annettiin amfetamiinia piristeenä. En ymmärrä, mitä logiikkaa tässä on.

ADHD-ihmisten aivot ovat erilaisia kuin terveiden ihmisten aivot. Sama aine voi vaikuttaa terveisiin, normaaleihin ihmisiin eri tavalla kuin sairaisiin. Toisin kuin Miettinen väittää, ADHD nimenomaan on aivosairaus. Dekstroamfetamiini on toimiva lääke siihen. Miksi Miettinen vastustaa lääketiedettä? Pitäisikö sairaiden ihmisten Miettisen mielestä olla ilman lääkkeitä?

Sivumennen sanottuna ADHD-lääkkeenä käytetty dekstroamfetamiini on eri aine kuin sodan aikana piristeenä käytetty metamfetamiini eli pervitiini, mutta tämä ei tietenkään estä Miettistä vetämästä yhtäläisyysmerkkejä sodanaikaisen amfetamiininkäytön ja nykyaikaisen ADHD-lääkityksen välille.


3 kommenttia:

  1. Stubbin isä on ollut jääkiekkoliiton toimitusjohtaja ja hän on NHL:n Euroopan toimiston johtaja. Tämä on jotain ihan muuta kuin "jääkiekkovalmentaja", kuten väität. Stubb on opiskellut Sorbonnessa ja LSE:ssä, jotka ovat maailman arvostetuimpiin ja yläluokkaisimpiin kuuluvia yliopistoja.

    Stubb on suunnilleen niin yläluokkainen kuin tasavallassa voi yläluokkainen olla.

    VastaaPoista
  2. Olet täysin väärässä. Sinulla on väärä käsitys siitä, mitä sana yläluokka tarkoittaa. Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja on ylempää keskiluokkaa.

    Stubbin opiskelu hyvissä yliopistoissa ei tarkoita, että hänellä olisi jotenkin yläluokkainen tausta. Aikuisiällä hankittu hyvä koulutus on aivan eri asia kuin lapsuudenperheen sosioekonominen tausta.

    VastaaPoista
  3. Suomi on tasavalta, joten täällä ei ole "yläluokkaa" sanan siinä merkityksessä kuin se ymmärretään esimerkiksi Englannissa. Jos yhteiskunta jaetaan kymmeneen persentiiliin omaisuuden ja tulojen mukaan, niin ylintä kymmenystä voi pitää yläluokkana. Väittäisin, että on erittäin todennäköistä, että suomenruotsalainen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja mahtuisi tulojen ja omaisuuden mukaan huomattavasti kapeampaankin siivuun yhteiskunnan ylintä sosioekonomista kerrosta.

    Toki jos ymmärrämme "yläluokan" yhteiskuntaluokkana, joka ei tee tai jonka ei tarvitse tehdä lainkaan palkkatyötä, niin voi olla ettei Stubbin perhe ole yläluokkaista. En olisi yllättynyt, vaikka tämä olisi asianlaita.

    On totta, että koulutus sinänsä voidaan hankkia, eikä siten suoraan voi toimia luokka-aseman merkkinä, mutta on myös selvää, että mainituissa oppilaitoksissa ei opiskele juurikaan suomalaisen alemman keskiluokan edustajia; yllä karakterisoit Stubbin perheen alemman keskiluokan perheeksi. Jos näin on, niin oma perheeni on lähinnä köyhälistöä.

    VastaaPoista