HS esittelee jonkun hörhön kirjoittaman huuhaapamfletin, jossa väitetään internetin käytön johtavan totalitarismiin:
Tutkija varoittaa: Nimetön internet vie totalitarismiin
18.8.2010 0:13
Nykymuotoinen internet-kulttuuri heikentää verkon käyttäjien persoonaa ja nostaa joukon yksilön edelle, varoittaa Jaron Lanier äskettäin suomennetussa manifestissaan Et ole koje (Terra Cognita).
Virtuaaliteknologiaa jo 1980-luvulla kehittänyt Lanier toivoo, että internetin käyttäjät esiintyisivät internetissä persoonallisesti ja omaperäisesti. Esimerkiksi mitään materiaalia ei hänen mielestään pitäisi julkaista verkossa nimettömänä, ellei aineiston julkaisija ole suorassa vaarassa.
Nimettömyyden ideologia perustuu ajatukselle, että verkko ja joukko ovat yksilöä arvokkaampia, Lanier väittää. Hän varoittaa tällaiseen ajatteluun perustuvasta "kyberneettisestä totalitarismista".
Monia verkon ja tietotekniikan kehittäjiä ajaa Lanierin mukaan usko siihen, että internet on heräämässä eloon ja muuttumassa yli-inhimilliseksi tietoisuudeksi. Ajattelulla on hänen mukaansa yhtymäkohtia evankeliseen kristillisyyteen, jossa odotetaan suurta muutosta ja sen jälkeistä pelastusta.
Lanier ei itse usko koneälyyn. Hän esittää hävyttömän yksinkertaisen kysymyksen:
"Entä jos ihmiset ovat todellisia, mutta informaatio ei?"
Jussi Ahlroth arvioi Jaron Lanierin kirjan keskiviikon Helsingin Sanomissa.
Onneksi
HS:n yleisönosastossa ihmiset ovat paljon paremmin perillä asioista kuin Helsingin Sanomien toimituksessa:
| Jaahas
Kari | 18.8.2010 0:34 |
| Kyseinen tutkija ei selvästikään ymmärrä mitä totalitarismi tarkoittaa. |
| Jo ennen huomista arvostelua...
foobar | 18.8.2010 0:42 |
| Se, että Lanierin lausahdukset saattavat miellyttää omaa elitismiohjautunutta mieltä ei välttämättä tarkoita niiden olevan mielekkäitä tai erityisen hyvin perusteltuja. Hesarin toimituslinjan (jossa sen omaa keinotekoista auktoriteettiasemaa murentavaa anonymiteettiä, toimivaa sananvapautta ja olematonta julkaisukynnystä vastaan käydään jatkuvaa sotaa) vastapuoleksi voinee lukea erään kommentin Lanierin mielipiteistä vaikkapa Telegraphin blogeista: http://blogs.telegraph.co.uk/technology/ shanerichmond/100004521/jaron-laniers-sloppy-case-against-the-forces-of-the-internet/ |
| Mielipiteen ohjailua
Tikka 71 | 18.8.2010 0:48 |
| Oikean nimen käyttöä vaativa viranomaissensuroitu Internet se vasta totalitarismiin viekin. |
Kaiken maailman toisinajattelijoita...
Anonymous | 18.8.2010 0:55
|
| ... nostetaan "tutkijoina" mediassa esiin. Tässäkin jutussa olisi voinut vähän paremmin käydä ilmi, että kyseinen kaveri ei ole ehkä kaikkein terävimpiä veitsiä keittiönlaatikossa. Mies tuntuu olevan samassa kaliiberissa kuin kotimaisempi Pentti Linkolamme.
Lanier vastustaa internetin anonymiteettiä, koska se on paha juttu kaikin puolin. Hän vastustaa myös Facebookin nimellistä kirjoittelua, koska tämä muuttaa ihmiset yksiulotteisiksi ja muutenkin mitäänsanomattomiksi. Jostain syystä kumpikaan näistä asioista ei ole haitannut näitä ihmisiä, jotka internetiä itse käyttävät. Lanierin ongelma on ilmeisesti se, että muille ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia sekä anonyymiin, että ei-anonyymiin kommunikointiin, eikä hänelle ole annettu erityisoikeutta näiden molempien kieltämiseen.
Tiivistettynä oikeastaan Lanierin kanta tuntuu olevan, että internet on paha asia, täsmälleen samoista syistä, kuin painoteknologia ja puhelinverkot olivat myös aikanaan todella pahoja asioita. En usko, että maailma muuttuisi ainakaan paremmaksi paikaksi, jos Lanierille tai muille hänen sympatisoijilleen annettaisiin internetin hätä-seis kytkin. |
HS siis esittelee "tutkijana" ja ilmeisesti suurena intellektuellina henkilön, jonka ei ymmärrä sanaa totalitarismi. Tämä henkilö, Jaron Lanier, edustaa itse totalitaarista ajattelua halutessaan kieltää ihmisiä esiintymästä internetissä anonyymisti.
Suomessa Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja Pekka Hyvärinen on edustanut samaa totalitaarista pyrkimystä internetin sensurointiin. Nyt HS esittelee tämän Jaron Lanierin jonain intellektuellina, joka asiantuntijan auktoriteetilla jyrähtää anonymiteettia vastaan. Kaiken kukkuraksi tämä Lanier väittää anonymiteetin johtavan totalitarismiin, vaikka nimenomaan mahdollisuus ilmaista poliittiset mielipiteensä anonyymisti takaa kansan mielipiteiden tulemisen vapaasti esille. Vallanpitäjäthän voivat vainota ihmisiä heidän mielipiteidensä perusteella vain, jos kunkin mielipiteen ilmaisijan henkilöllisyys on tiedossa.
Juuri tästä syystä kaikenmaailman Mika Illmanit, Mikko Puumalaiset, Johanna Suurpäät, Eva Biaudetit, Astrid Thorsit jne. vastustavat nimenomaan anonyymina "rehottavaa" nettikeskustelua. He haluavat rajoittaa kansalaisten vapaata mielipideilmaisua pelottelemalla kansaa sillä uhkauksella, että ihmisiä rangaistaan heidän esittämistään mielipiteistä. Se, että ihmiset tietävät voivansa joutua oikeuden eteen syytettynä "kunnianloukkauksesta", "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" tai "kunnianloukkauksesta" vain ilmaisemiensa mielipiteiden tai tosiasioiden perusteella, rajoittaa ratkaisevasti ihmisten halua lausua mielipiteitään tai tietojaan julkisesti.
Keronen:
Helsingin Sanomissa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen sanoo, että hän tahtoo sensuroida Internetistä pornoa ja törkeimpiä ylilyöntejä. Hyvärinen ei kuitenkaan tahdo sanoa sensurointiaikeitaan sensuuriksi, koska hän tahtoo ihmisten menevän lankaan ja nielevän purematta sanahelinänsä ja orwellimaisen uuskielensä.
...
Potentiaalinen oikeus merkitsee oikeutta, joka teoriassa voi toteutua, mutta joka ei ole käytännössä toteutunut. Esimerkiksi jokin lakipykälä voi antaa ihmisille oikeuden tehdä jotain, mutta varsinaisesti tämä oikeus ei tosiasiallisesti ole olemassa ennen kuin ihmiset myös käyttävät sitä oikeutta. Tämä johtuu siitä, että ennen kuin oikeutta on myös tosiasiallisesti käytetty ja on nähty, miten oikeusjärjestys reagoi oikeuden käyttämiseen, on mahdollisuus, että lupaus oikeudesta jää merkityksettömäksi. Potentiaalinen oikeus on olemassa vain lain sanamuodon tasolla, mutta ei vielä todellisuudessa. Jotta sananvapaus, eli oikeus sanoa mitä tahansa mielipiteitä aivan miten tahtoo, voi toteutua myös tosiasiallisesti, on sitä oikeutta käytettävä ja sillä on sanottava mitä tahansa mielipiteitä aivan millä tavalla tahansa.
Nykyisessä kontrollointiyhteiskunnassa, jota
Mikko Puumalainen,
Mika Illman ja muut liian monta Hitler-leffaa katsoneet totalitarismin kannattajat pyrkivät ajamaan, on sananvapaus monelta osalta enemmän potentiaalisen kuin tosiasiallisen oikeuden tasolla. Ensinnäkin sananvapautta rajoitetaan suoralla normatiivisella kontrollilla, jossa väärinajattelijoita sakotetaan tai vangitaan. Hyvänä esimerkkinä on
tapaus Ellilä.
Sakkojen ja vankeustuomioiden antamisen merkitys ei rajoitu pelkästään niihin yksittäistapauksiin, vaan osaltaan ne ovat tärkeä elementti luomassa pelkoyhteiskuntaa. Jos on olemassa jo ennakkotapauksia siitä, että ihmiset saattavat saada jopa perustelluista mielipiteistä sakkoja, aiheuttaa se väistämättä sen, että ihmiset harkitsevat useamman kerran, ennen kuin kertovat edes perusteltuja mielipiteitään. Tämä rajoittaa tosiasiallista sananvapautta, eli aiheuttaa sen, että sananvapaus on enemmän pelkästään lain kirjainta kuin oikeassa elämässä toteutuva oikeus, jota ihmiset käyttävät vapaasti.
Puumalaisten, Illmanien ja muiden uusnatsien touhu on vastoin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanottoja, joten se ei varsinaisesti mene lain mukaan. Koska touhu on laitonta, on se sananmukaisesti myös terrorismia. Terrorismissa on kyse pelon luomisesta tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi. Pelote on tässä tapauksessa sakko- tai vankeusrangaistus. Samalla tavalla islamistisessa terrorismissa pyritään pelottelemaan ihmisiä olemaan kritisoimatta islamia uhkaamalla heitä rangaistuksella. Uusnatsien ja islamistien tavoitteet ovat myös melko samanlaisia, eli sananvapauden rajoittaminen.
Useimmat sanomalehdissä intellektuelleina esitetyt henkilöt ovat norsunluutorneissa asuvia idiootteja, jotka eivät tajua reaalimaailmasta mitään. Esimerkiksi islam-asiantuntijoina esitetään sellaisia ihmisiä kuin Jaakko Hämeen-Anttila, jonka mukaan islam mm. ei sorra naisia.
Se kertoo jotain länsimaisen sivistyksen rappiosta, että sivistyneistönä esitetään mahdollisimman sivistymättömiä, asioista mahdollisimman huonosti perillä olevia ihmisiä.
Aikoinaan Suomessa pidettiin suuuuuuuuurena intellektuellina "filosofi" G.H. von Wrightiä, joka mm. advokoi kansan elintason pudottamista puoleen nykyisestä. En muista Wrightin koskaan sanoneen mitään järkevää mistään sellaisesta asiasta, jolla olisi jotain konkreettista merkitystä ihmisten kannalta. Wrightin "työ" perustui erilaisten käsitteiden pyörittelyyn ("kielifilosofiaan") Wittgensteinin "työn" jatkajana. En ole koskaan kuullut kenenkään osoittaneen, että Wrightin "työstä" olisi ollut mitään hyötyä kenellekään. Kuitenkin Wrightiä haastateltiin 1980-90-luvuilla joka paikassa suuuurena intellektuellina, virallisena Waltakunnan Wanhana Wiisaana, joka kertoi Totuuden jokaisesta asiasta.
Wrightin "humanistinen" maailmankuva oli kuitenkin sellainen, joka oli ristiriidassa objektiivisen luonnontieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon kanssa ja valistuksen arvojen eli modernin länsimaisen sivilisaation kanssa.
Wright edusti "hermeneuttista" lähestymistapaa, jolla voidaan relativistisesti legitimoida minkä tahansa mutu-paskapuheen esittäminen "tieteellisenä" akateemisena tutkimuksena:
Wrightin filosofisen persoonan toinen puoli oli toimiminen kulttuurikriitikkona. Tähän puoleen liittyvät muun muassa sellaiset teokset kuin Ajatus ja julistus, Humanismi elämänasenteena ja Tiede ja ihmisjärki. Niissä hän tutkiskeli tieteen ja teknologian vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan. Von Wrightin omien sanojen mukaan tällaiset teokset olivat lähinnä hänen oman aikansa ymmärtämisyrityksiä.[1] Tässä suhteessa von Wright sai vaikutteita Oswald Spengleriltä, jonka pessimistisiin äänensävyihin läntisen sivilisaation tilasta hän osittain yhtyi. Von Wright varoitti ”niistä moraalisista vaaroista, joihin ihminen antautuu, kun hän alkaa luottaa järkensä ratkaisuihin”.[6] Kirjassaan The Myth of Progress (Edistyksen myytti) hän kyseenalaisti taloudellisen ja teknisen kehityksen todellista edistyksellisyyttä.
Wright korosti ihmistieteiden menetelmän omaleimaisuutta, ja katsoi näin olevansa ”
analyyttinen hermeneutikko”.
[8] Tällainen näkemys ilmenee muun muassa vuonna 1971 ilmestyneessä tieteenfilosofisessa teoksessa
Explanation and Understanding, joka perustuu Cambridgen yliopistossa pidettyihin
Tarner-luentoihin. Von Wrightin mukaan ihmistä intentionaalisesti toimivana kulttuuriolentona tutkivat tieteet eli ihmistieteet voivat vaatia itsenäisen aseman suhteessa luonnontieteisiin. Tämä johtuu siitä, että ihmistieteet pyrkivät ymmärtämään, luonnontieteet puolestaan selittämään. Tämä analyyttinen hermeneutiikka voidaan nähdä sillanrakennusyrityksenä analyyttisen ja
hermeneuttisen perinteen välillä.
[1]
Tätä spengleriläis-linkolalaista obskurantistia tuotiin sanomalehdissä, tv-ohjelmissa ja akateemisissa seminaareissa esille kaikkien alojen asiantuntijana, joka tyhmän rahvaan yläpuolelta käsin,
von Oben, ilmoittaa syvällisiä Totuuksia ziggurratinsa huipulta. Objektiivista luonnontieteellistä tutkimusta eksplisiittisesti vastustaneen humanistisen "filosofin" mielipiteitä siteerattiin mm. argumentteina ydinvoimaa vastaan. Humanisti-intellektuellit uskoivat kaikkien sivistyneiden ihmisten vastustavan ydinvoimaa, koska itse
der Humanist von Wright julisti ydinvoiman vastaisuutta akateemisena Totuutena.
Huippuprofessorin resepti Suomelle: 200 000 maahanmuuttajaa
Julkaistu: 17.3.2009
Kansainvälisesti arvostettu suomalaisprofessori Pekka Himanen toi tänään mielenkiintoisen lisän maahanmuuttajakeskusteluun esittämällä presidenttifoorumissa, että 2010-luvulla Suomeen tarvittaisiin vuosittain 20 000 maahanmuuttajaa. Näin turvattaisiin Suomen talouskasvu, kun kansa eläköityy.
Tämä tarkoittaisi kohtapuoliin alkavalla vuosikymmenellä yhteensä 200 000 maahanmuuttajaa, joka nostaisi Suomen ulkomaalaisten määrän prosentuaalisesti eurooppalaiselle keskitasolle.
Himanen siis esitetään "kansainvälisesti arvostettuna" asiantuntijana, joka "tietää" ratkaisut maamme ongelmiin. Tällöin tavoin Himasen henk. koht. mielipide, että Suomessa asuva maahanmuuttajaväestö pitäisi kaksinkertaistaa kymmenessä vuodessa, pystytään julistamaan kansalle ylhäältä annettuna totuutena. Näin Himasen ym. hörhöjen ei koskaan tarvitse perustella omia henk.koht. mielipiteitään mitenkään. He voivat sanoa mitä tahansa ja heitä palvova media esittää sen aina suuren gurun syvällisenä Viisautena.
Nimenomaan tätä ilmiötä edustaa tuo orwellilainen "tutkija" Jaron Lanier, joka kutsuu sananvapautta totalitarismiksi. HS antaa palstatilaa tuollaiselle järjettömälle paskapuheelle esittämättä mitään journalistista kritiikkiä moisesta käsitteiden vääristelystä ja obskurantistisesta teknologiafobiasta. Jostain syystä median harrastaman henkilönpalvonnan kohteena ovat aina totalitaristit ja obskurantistit. Auktoriteettien ihailu ei koskaan kohdistu liberaaleihin ja valistushenkisiin intellektuelleihin, kuten Hayekiin. Journalistit ovat jostain syystä aina liitossa Wrightin, Sartren ja Heideggerin kaltaisten totalitarististen obskurantistien kanssa eivätkä koskaan liberaalien ja rationalistien kanssa.
Kaija Irmeli Olin-Arvola